Pekka Missin kirjoituksia ja   elämänvaiheita

Manssilan praasniekka elokuussa 1930
Pekan takana vasemmalta:  Mikko Petsurin vaimo Anni, Timo Rajaorko,  Pekka Koslosen vaimo Martta ja opettaja Helena Hiekkaranta.
Kuva kirjasta: Karjala Muistojen maa.

Maria Savinainen, serkku: "Pekka oli hyvä soittamaan taljankaa. Myö hypittii hänen soittonsa mukaan. Pekka oli myös hyvä laulaja, lauloi kirkkokuorossa ja johtikin sitä. Kotona häe pajatti omah kieleh ja venjakse. Konnun puolelta soitettiin vastaan, kun meidän pihassa Pekka soitti." (Ilmari Missin haastattelu 26.7.1992 Tervossa.)

  ◄◄Sivuston alkuun
      Manssilan sivulle

 

Muistikuvia Salmista
Vaihtus-Valko
Semoi-seppy
Grosnoin seppy ►
Vel'lesrakkavuttu ►

Mustu Pot´tsi  
Mikin nuottu
Pekan sivu, Nuori Karjala 3/1981
Tuohikirje morsiamelle

KGB:n agentit Virtelässä: Missit ja Smirnoffit ►
Aleksin  jatkosodan historiaa ►

 

Pekka Missin lauluja

   Kotia muistellessa, ven.
   Kahden kaverin marjamatka, ven.
   Kadotin kihlasormuksen, ven.
   Tyttöystävysten erottua, ven.
   Jumala suojele Tsaaria, ven.
   (Romanovin suvun 300-vuotishymni?)
   Pikku mies, Krilovin runo, ven.
   Itkuvirsi, mieron tielle lähtö
   Rastavan tapoja, tiernapojat, muistelua
   Nevajoen taistelulaulu, ven.
   Merimieslaulu taistelulaivalta, ven.
   Klimenkon tuutulaulu, ven.
   Kolme rekryyttiä, säestys taljankalla, ven.

Nämä suomen- ja venäjänkieliset laulut on äänitetty ensin C-kasetille ja sitten siirretty CD-levylle.    

 

Päiväkirja 1942 - Paluu Jalasjärveltä pm42.htm►
Päiväkirja 1943 - Välirauhan elämää Salmissa pm43.htm ►
Päiväkirja 1944 - Lopullisesti evakkoon, Mantsinsaaren tyhjennys pm44.htm ►
Päiväkirja 1946 - Muutto Pielaveden Saarelaan pm46.htm ►
Päiväkirja 1947 - Elämää Kolmolan salossa pm47.htm ►

 

Juhannus 1944 Mantsinsaarella
Pekka Missin päiväkirjojen esittely

Isäni Pekka Missin sota-ajan päiväkirjat alkavat Vappuna 1942, kun palataan evakosta Jalasjärveltä takaisin kotikylään, Salmin Virtelään. Välirauhan aikana (puheessa välirauha tarkoitti aina  Salmissa vietettyä aikaa 1941/42 - 1944) elämä on suhteellisen rauhallista ja sosiaalista. Kesäkuussa 1944 kun vihollinen on jo Viipurissa, ukki latoo aitaa tyttärensä Olgan pelloilla, mummo istuttaa kaalin taimia. Isäni saa määräyksen astua Mantsinsaaren puolustajiin. - Päiväkirjat jatkuvat vuoteen 1985, eli 43 vuotta.

Puhtaaksikirjoittamisessa olen pyrkinyt kirjoittamaan alkuperäisen tekstin mukaan, kirjoitusvirheineen päivineen. Isän suomen kielen taito on hämmästyttävän hyvä, kun ottaa huomioon, että hän ei ollut käynyt suomenkielistä koulua kuin alkusyksyn, siihen asti kun kotimatkalla särkyi rihvelitaulu. Kun ei uskaltanut palata suomenkieliseen kouluun rangaistuksen pelosta, hän siirtyi oma-aloitteisesti venäjänkieliseen kouluun, jossa ei ollut ruumiillista kuritusta. Vasta viikkojen kuluttua vanhemmat ihmettelivät että miten koulukirjat olivat muuttuneet venäjänkielisiksi. Huom. Kun pitäisi kirjoittaa Karkkuun, isä kirjoittaa Karkuun. Samanlaista horjuvuutta on myös joissakin muissa vastaavissa tapauksissa.

Päiväkirjassa on tarkka kirjanpito kaikista ostoksista. Niistä nähdään selvästi aineellisen elämän taso. Päiväkirja keskittyy maatalouden ja karjanhoidon tarkkaan kirjaamiseen. Lapsen syntymä ja vasikan syntymä saavat samanlaisen dokumentoinnin. Tunteiden ilmaisua voi havaita vain joissakin tapauksissa. "Herrasväki oli kotona" tarkoittaa, että vieraiden olisi pitänyt olla pellolla.

Kylän ja sukulaisten sosiaalinen elämä on kuvattu tarkkaan, kuka oli missäkin kyläilemässä ja kuinka monta päivää.

On hämmästyttävää, miten sujuvasti uusi elämä alkaa suurten mullistusten jälkeen. Evakkoelämän aloitus Pielaveden Katajamäellä Höyryn talossa. Muu perhe oli lähtenyt Salmista Juhannuksena 1944. Toiset junalla, äitini Veera ja ukkini Jegor kävelemällä lehmien kanssa. Ehdimme olla Savossa kolmisen kuukautta ennen isän pääsyä siviiliin.

4.10.1944 pe Vapautus, siviliin - Pieksänmäeltä an. omaan käyttöön valtion varusteita, 1 housut 1 pusero, 1 pari alusvaatt. 1 pari saap. paita 1 p. jalkarättejä ym.
6.10. Luovutettu Pielaveden sk varastoon mantteli, remmi, vyö -
7.10. Alettu elää taas siirtolais elämää. kuuk. loppuun - pidetty tilit, huone vuokra, polttopuun ym. talosta haetuista aineista sen jälkeen siirrytty huonevuokra 100 kk, polttopuu toukok. loppuun 1,000:- 150 kk Huoltoavustus 2elle lapselle n. 800 kk
11.11. Metsästyslippu annettu Pielavedellä marraskuun 11 p:nä 1944. Pielaveden piirin nimismies. Metsästysaseen hallussapidon numero 264 ann, v. 1942 2/10-42

Kyseessä on haulikko, Harrington -Richardson, kaliberi 12. Se on löydetty aikoinaan heinäladosta. Koska meidän läheltä kulki reitti rajan yli, ilmeisesti joku pakolainen oli yöpynyt ladossa ja jättänyt haulikon latoon ennen toiselle puolelle siirtymistä. Ko. haulikolla isä ampui satoja oravia. Nyt haulikko on minulla, lupa nro 6070/L05113/98.

Tarkoitukseni on jatkaa päiväkirjojen puhtaaksikirjoittamista, joskus.
Leo Mirala, Helsinki