MIKIN NUOTTU

Huondesta jo viijen aigah
kezräi Mari suurdu tainua
Kuozalil istui da hyräili
vie ukko postjelis kuorsaili.

Marin ajatuksih tuli:
kuhai talven lumet suli
suaha pelvahat langoiksi, keräsel
kerä-langat soImielen verkosel.

Verkuo vediä tolku on sannaI
gu oma nuottu on omas rannas.
Ei vaivua Mikil ole eläjes
Marin ker, soudua venehes.

 Mikki venehes periä pidiä
airos Mari täyvvel vediä.
Jo nuorat, verkot laskiettih
jo veneh randu-teloil nostettih.

Vorotal ne nuorat suadih
käsivoimii nuottu vuadjii.
Mikki murdua hies, gu suures hiäs,
Mari nuotan vevos on toises piäs

Verkot veittih gu "leikin-kannal"
jo on heille nuottu rannal.
Poven pohjal - kašali kaluo
 päivänje vai lämmiä valua.

Mikki rannal tulduu luadjii
kuivailuo häi märgii kuadjii.
Akku keittiä kalua da teen
välis puserdeluo jubkas vein.

Keitto joudui, murgin syvväh.
syöndän piäle tšuaju juvvah.
Juoduu mollei ebiämäh -
Mikki mutšoidah sebiämäh ...

Vai eukkoh, täss, ei hyviä tykkiä,
loitos Mikin tyves lykkiä. -
Kalareissu lopui täh,
kalajuttuloi täyttämäh ...

P. Missi Rantsila.

Kuozali = rukki
Vorotta =  kela
Mollei = molemmal
Sebäillä = hyväillä

◄◄Sivuston alkuun
      ◄Takaisin Pekan juttuihin