Tulema

	Tuleman kahvitupa, takana satama. Kahvitupa oli butkien rivistössä, ne olivat sataman kohdalla, sillan ja luterilaisen kirkon välillä Miinalaan johtavan tien varressa. Butkissa myytiin virvokkeita, kalaa, rinkeliä, tupakkaa. Butkia oli tusinan verran toinen toisessaan kiinni. Osa rivistöstöstä näkyy Satama ja telakka-kuvassa Salmi 1937 Nämä kolme kuvaa ovat miinamestari Matti Valtosen kokoelmasta. Olen saanut ne Erkki Marttilalta, kuvat sijaitsevat Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistyksen arkistossa.
	Kuvassa keskellä Matti Valtosen puoliso kätilö Bertta Valtonen. (Hän ehkä oli kätilönä Salmissa jonkun aikaa?) Vasemmalla Aili Aarto os. Vatanen ja oikealla siskonsa Aune Ylitalo os. Vatanen. Heidän isänsä Taavi Vatanen palveli Laatokan laivastossa. Bertta Valtonen: Kätilönä Karjalassa ja vähän muuallakin, Tammi, 1977. Kirja on nätisti kirjoitettu ja harvinaisen hyvää karjalaista huumoria. Esimerkki: Kun Marsalka tuli tarkastamaan miinavarikkoa Laatokan saareen Oittoon, oli vastaanottajien joukossa vartiokoira Mokke. Ilmoituksen tehnyt Matti Valtonen joutui ilmoittamaan myös koiran, mutta se ei riittänyt. Jotta vartiokoira ei olisi käynyt vieraan kimppuun, piti Valtosen taputtaa Mannerheimia olalle ja sanoa koiralle: "Tämä on hyvä sotilas, oikein hyvä. Anna tulla maihin vain." Salmi 1937 Miinamestari Matti Valtosen kokoelma
	Salmin ensimmäisen? auton omisti Antti Punkki Uudestakylästä. Vuonna 1931 Antti suunnitteli auton vaihtamista uudenpaan. Iltamissa hän pyysi erästä miestä maksamaan velkansa. Mutta velallinenpa puukotti Antin hengiltä. Auto kuvattu Tulemalla, takana näkyvät kuuluisat Butkat. Kuvan omistaa Lauri Muistola
	Tulema, Seynin kappeli, Salmi 1937 "Kesäkuussa v. 1910 Kypriano toimitti kenraalikuvernööri Seynin käymään Salmissa. Tämä saapui loistavan seurueen kanssa ja ristein sekä pyhin kuvin tuo luterilainen korkea herra otettiin vastaan. Tuleman kirkossa pidettiin juhlallinen jumalanpalvelus, jossa oli venäläistämiskoulujen opettajia sekä oppilaita ja kolmattakymmentä pappia, viimeksimainitut kullalla ja hopealla kirjailluissa puvuissaan. Kypriano piti Seynille ylistyspuheen. Kenraalikuvernöörin käynnin muistoksi rakennettiin kirkon viereen kappeli, joka hänen puolisonsa kunniaksi nimitettiin Sofiankappeliksi. Myöskin Karkun kylän venäläistämiskoulu nimitettiin hänen kunniakseen Sofiankouluksi." -A. Merikoski, Muistelmia entisestä Laatokan Karjalasta Suomen suuriruhtinaskunnan viimeinen kenraalikuvernööri oli Frans Seyn 1909-1917 (eli 1862-1918).

	"Venäjän kirkko ja Bahajelmä missä mie asun. Ystävälle Sannilta 19/X -23", kirjoitettu kuvan taakse, ystävä ilmeisesti Sylvia Savolainen. Keskellä Pyhän Nikolain kirkko, oikealla Seynin kappeli. -ss (Bahad´eln´u = kunnalliskoti, Pohjanvalo, Salmin murteen sanakirja) Kunnalliskoti näkyy kirkon ja Seynin kappelin välissä Sen lähellä oli Salmin keskikoulu. Välirauhan aikana Bahajelmässä toimi Salmin keskikoulu. Bahajelmässä sijaitsi sotien jälkeen Toinen Nuoruus -hotelli, se paloi 8.10.1996
	"Salmin suojeluskuntatalo, joka vihittiin 8.6.1930. Talo on suurimpia suojeluskuntataloja koko Karjalassa." Suomen Kuvalehti n:o 29/1930 Vasemmassa päädyssä oli elokuvateatteri. (Otavan kuvakokoelmat)
	Salmin ensimmäinen kunnanlääkäri oli raumalainen Kaarlo Edvard Kalske (1876-1961). Hän aloitti vastaanoton Gromovin hovissa 1913, missä hänellä oli myös asunto. Toukokuussa 1915 Hosainoffin ainoa Manja-tytär (1892-1972) ja kunnanlääkäri menivät kihloihin. "Karjalan komeimmat häät" vietettiin Juhannuksena 1915. Kuvassa heidän rakennuttamansa talo Tulemalla. Myöhemmin he myivät sen kunnalle, joka sijoitti siihen sairaalan. Talo oli luterilaisen kirkon takana. Kuva -ss ja teksti kirjasta: Mauno Turunen "Salmi, sahojen ja laivojen pogosta".
	Tuleman hovi, Gromoff-veljesten aikainen Lähde: KARJALAN KIRJA 1932

Matroona Missi: Pogosta, linjat ja butkat

Salmin kirkonkylää kutsuttiin joskus pogostaksi ennen sotia. Kylä sijaitsi Laatokan rantamaisemassa. Kirkonkylän rakennukset oli enimmäkseen keisarinvallan aikaisia. Rakennukset oli maalattuja, usein kauniit koristeet räystäissä ja siistit. Enimmäkseen näkösällä oli vain kauppiatten ja ammatinharjoittajien talot. Mitään kaavoituksia ei ollut, vain tiet määrättiin, asunnot tehtiin oman suunnitelman mukaan usein naapurin malliin. Tyyliä rakennuksilla ei ollut.

Kirkonkylässä oli leveä tie, sitä sanottiin Suomelan linjaksi. Siitä oli poikkisuuntaan kapeampia teitä, nimet oli esim. Torilinja ja ammattien harjoittajien nimien mukaan, räätäli, suutari, leipomo, ompelija ym. Kun torin läheisyyteen tehtiin tie, niin sitä sanottiin Uusilinja. Rakennusten välissä ei ollut aitoja eikä puutarhoja. Kauppiaitten pihamaalla oli hevosten kiinnipitopaikkoja.

Laivalaituri oli myös lähellä, siellä kauppiaat sai tavaransa laivakuljetuksella. Ihmisiä kokoontui laivan tulolle, laivat olivat nimeltään Otava, Ostro, Pitkäranta, Sohfi ym. Sitten oli yksityinen pieni alus Olga. Se kuljetti pitäjän syrjäseuduille ihmisiä esim. Uuksunkylään, toinen oli pieni Salmi-laiva, se kuljetti Mantsinsaarelle ihmisiä ja rahtitavaraa.

Laivalaiturin rinteellä oli noin puoli tusinaa kioskia, Butkat. Ne kioskit muistuttivat kiinalaiskylää, olivat huippukattoisia, pieniä ja vieri vieressä. Matkustajat saivat sieltä virvokkeita kun laiva tuli rantaan Sortavalasta saakka. Asiakkaita riitti kaikille kauppiaille. Kauppiaat oli tulleet Venäjältä vallankumouksen pakolaisia.

Suojeluskunnan talo oli kirkonkylässä. Sinne kokoontuivat koko pitäjän nuoret määrättyinä juhlina, esitettiin ensin joku elokuva ja lopuksi oli tanssit.

Näkymiä Nyky-Tulemalta, venäläisen Salmin keskusta Katsomalla seuraavien linkkien kuvat järjestyksessä saat yleiskuvan nykyisestä Tulemasta	Vanha Tulema
Sillan tienoo ► Sortavalan tie ► Kirkkomäki ja rautatieasema ► Työväentalon tienoot ► Uusi kirkko ► Suomelan_linja ► Salmin Motelli ► Evakon laulu ► Esittää Tuleman Soloveilinduine Sanna-Mari Titov Viktor Svetihinin piirroksia ►	Tuleman asutushistoriaa ► Tuleman asemakaava 1909 ► Vanha Tulema ► Tanssilava ► Tuleman hautoja ► Tuleman satama ► Heimojuhla 1939 ► Meijän Salmi kuvina - Tulema ► Kirkkoherra Huhtisen kuvia ► Huhtinen: Tarinoita Salmista ► Salmin puhelinluettelo 1935 ►

	Uitto/tulipalo? -rn
	Iso-Juga -kc Juka on ollut kauan sitten koski-sanan synonyymi.
	Kenttäpostikortti Jelena Ivanintytär Kovero os. Mylläri (1873-1947) Miinalasta. Piirakanpaistaja on näyttelijä Esko Koveron täti. -kc
	Salmin kirkonkylän Tuleman keskustaa. Kuvassa Import niminen kauppa. Pääkadun nimi oli Suomelan linja. Nykyinen nimi on Syväriläisten divisioonien katu.

	Tuleman kirkon alttaritaulu. -kc
	Kirjasta Muistojen Karjalaa -Kuvaaja Eino Mäkinen