Salmissa ja Impilahdella puhuttu karjala on kielitieteilijöiden määritelmän mukaan oma kieli eli Livvin kieli. Sitä puhutaan nykyisin vain Itä-Karjalassa Aunuksen ympäristössä. Se on Suomessa uhanalainen vähemmistökieli.

Ainoeinontytär: Salmin murretta sekä hiomaton suomennos:

"A heijjän, vanhuksien omassah sanad on suadu siirdyö iärez uuzien
sanoin dorogal. Da ku hyö tämä dogad'ittih, ka eibo hyö enembiä
omuadah kieldy ylen äijjiä ni jiävitty, paistih sidä vai sid, konzu
tabavuttih toizen vanhan staruhan libo starikan ker vastakkai. Da
mugaleiten hyö itse yhty vähembäzekse da vähembäzekse vähendettih
oman kielen pagisemistu, rounoku hyö oliz huijjusteltu sen
pagisemistu. Da lizäkse ku heis ni d'ed'ünöi ei ole voinnuh panna
vanhoi sanoi paberih, ga sithäi hyö viedihgi se ittseh ker muah. Myö
sid voi suammo mustella, sto sinne meni sanazet, sinne meni
porverkat, sinne meni suarad da tiedohuot kaikenluaduset."

Heidän, vanhuksien omat sanat ovat saaneet siirtyä pois uusien sanojen
tieltä. Ja kun he tämän huomasivat, no eipä he enempää omaa kieltä ylen
paljoa käyttäneet, puhuivat sitä vain silloin kun sattuivat toisen vanhan
mummon tai ukon kanssa vastakkain. Ja niin he itse yhä vähemmäkse  ja
vahemmäkse vähensivät oman kielen puhumista, ikäänkuin he olisivat hävenneet
sen puhumista. Ja lisäksi kun heistä ei ainutkaan ole voinut panna vanhoja
sanoja paperille, ja siten he veivätkin sen itsensä kera maahan (hautaan).
Me sitten saamme muistella, että sinne meni sanaset, sinne meni sananparret,
sinne meni sadut ja tiedot kaikenlaiset.