Klaus Castrén -
 Manssilan sukututkija

Suomen sukututkimusyhdistyksen esittelyt sukututkijoista 2003:

Klaus Castrén, suurlähettiläs.

Suvut: Gordejeff (Salmi Manssila 1673); Hartberg (Turku 1711); Salow (Oulunsalo 1722); Wallenius (Sääksmäki 1659)
Pitäjät: Salmi Manssila
Erityisaiheet: Diplomaatit; Ratsuväenupseerit.

 

  ◄◄Sivuston alkuun

 

Klaus Castrénin Salmia koskevia julkaisuja:
Salmin Manssilan Gromov - Grommi - Gordejeff - Mylläri - Irla - Tähtinen - Ylänne suku: sukukalenteri 1988. Helsinki: Klaus Castrén, 1988. 33 s.  
Salmin keskikoulu 1917-1939: oppilasluettelo. Helsinki: Klaus Castrén, 1989. 26 s.  Salmin keskikoulu 1917-1939   Oppilasluettelo
Salmin keskikoulu 1942-44: oppilasluettelo. Helsinki: Klaus Castrén, 1997. 15 s.  Salmin keskikoulu 1942-1944 Oppilasluettelo
Kauppias Jefim Tähtinen (v:een 1906 Gordejeff) (1855-1927) jälkeläiset. Helsinki: Klaus Castrén, 1979. 12 s.  
Luettelo Käkisalmen kihlakunnan Salmin pogostan mies- ja naispuolisista henkilöistä 1733. Helsinki: Klaus Castrén, 1994. 37 s. ISBN 952-90-5564-1 nid.  Salmin pogostan asukkaat 1733
Salmilaisten joukkonimenmuutto 1930. Helsinki: K. Castrén, 2000. 38 s. ISBN 951-98157-5-9 nid. Klausin tekemä vihkonen poistettu, koska viereisestä osoitteesta löytyy muutokset tarkemmin.  http://www.genealogia.fi/nimet/index2s.htm
Gordein suku: rajakarjalainen suku Salmin Manssilan kylästä  Helsinki: K. Castrén, 2002. 145 s. kuv. kartt.   Gordei1 ►
  Gordei3
  Gordei4
Gordein suvun sukukalenteri: nuorempi pääsukuhaara  Helsinki: K. Castrén, 2002. 22 s.  

 

Klaus Castrén in memoriam 1923-2011

Gordein sukuvaakuna, Manssilan  ensimmäinen

 

Gordein sukuvaakuna on syntynyt Klaus Castrénin aloitteesta ja symboliikaltaan hänen ideoimana mahdollisesti perustettavan sukuyhdistyksen tarpeita ajatellen. Vaakunan  kilven on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari ja sen kypäräkoristeen heraldikko Robert de Caluwé (Hollantilaissyntyinen ekum. ortod. pappi). Vaakunan on piirtänyt heraldikko Reijo Helläkoski. Suomen Heraldinen Seura on rekisteröinyt vaakunan 3.12.1992 numerolla 524.
Suomen Heraldisen Seuran vaakunaselitys on seuraava: "Punaisella kilvellä kultainen vesiratas, saatteenaan viisi hopeaista kultaemiöistä mansikankukkaa 1+2+2. Kypärä suljettu. Kypäränpeite punainen, vuoripuoli hopeaa; lakipunos hopeaa ja punaista. Kypäräkoristeena nouseva Pyhä Martyyri Gordios, hopeaa; vyö ja viitta punaiset, sädekehä kultaa, pitäen oikeassa kädessään kultaista ristiä ja edessään vastapalkittain kultaista kilpeä, jossa solmu."

Aiheen perusteluna voidaan esittää seuraavaa: Kilpivärit - punainen, kulta ja hopea - ovat Karjalan heraldiset värit. Vesiratas viittaa mylläriperinteisiin, viisi mansikankukkaa viiteen elossa olevaan sukuhaaraan ja tiettävästi runsaista mansikoistaan (mansikka aun. manzoi) nimensä saaneeseen Manssilan kylään Salmin pitäjäjässä Raja-Karjalassa. Pyhä Marttyyri Gordios (kreik. nimimuoto) viittaa suvun kantaisän pojanpojan Gordein (ven. nimimuoto) nimeen ja monien hänen jälkeläistensä sukunimeen.

Teksti Klaus Castrénin kirjasta: Gordein suku, s. 18-19.
Leo Mirala

◄◄ Sivuston alkuun