(Kniga perepisnaja du§am mu!eska i !enska polu Keksgolms- kogo ujezdu Salmenskogo pogosta fevralja 5 dnja 1733 godu)
Laatikko 13, kansio 1731-33, s. 158-176. Mikkelin Maakunta-arkisto
Toimittanut Klaus Castren 1994

Esipuhe 9

Kylät 13
Selityksiä 13

Karkku (Karkus) 13
Kurelaksy(?) 15
Mantsinsaari (Mansi sari) 16
Lunkula (Longula) 19
Ulahto (Ulahtov) 20
Mäkipää (Mekipja) 21
Kuronlahti (Kuralaks) 22
Uuksalonpää (Vuksalanpja) 23
Ala-Uuksu (Alauksu) 24
Ylä-Uuksu (Uleuksu) 24
Tulema (Tulema) 25
Kirkkojoki (Kirki Joki) 26
Miinala (Minola) 28
Räimälä (Reimala) 31
Varpaselkä (Varbaselkja) 32
Manssila (Mansila) 33
Orusjärvi (Orusjarvi) 34
Kaunoselkä (Kauno Selkja) 35
Käsnäselkä (Kes Mens) 35
Pjursila(?) 36
(Pappi ja diakoni) 36

Nimet 38
Käytetyt miesten etunimet 38
Käytetyt naisten etunimet 39
Lähteet 40

sivu 7

 Tämä translitterointityö on syntynyt harjoitellessani ymmärtämään venäjänkielen 1700-luvun käsialoja. Kuten translitteroidun asiakirjan otsikostakin ilmenee, kyseessä on rajakarjalaisen Salmin pitäjän kylittäin ja ruokakunnittain laadittu henkiluettelo vuodelta 1733. Tämä Mikkelin Maakunta-arkistossa säilytettävänä oleva asiakirja sattui silmiini tarkastellessani Joensuun ja Mikkelin maakunta-arkistojen yleisluetteloa (s. 167). Se oli pienenä yllätyksenä maakunta-arkiston henkilökunnallekin löytynyt arkiston kätköistä tuota yleisluetteloa laadittaessa.
      Kyseessä olevasta asiakirjasta ilmenevät seuraavat seikat:
-kylän nimi
-ruokakunnan henkilömäärä
-henkilöiden ikä vuosissa
-etunimi ja lisäksi ruokakunnan päämiehen patronyymi (venäjäksi ot~estvo)
-sukupuoli.
Ikävuosien perusteella olen laskenut kunkin syntymävuoden ja se on lisäyksenä merkitty kunkin nimen jälkeen sulkuihin. Epäilemättä kyseessä ei ole aina aivan oikea syntymävuosi. Ikävuodet ovat tuskin näet olleet, varsinkaan vanhempien henkilöiden kohdalla, aivan tarkkoja vaan paremminkin suuntaa-antavia. Lisäksi olen mielestäni havainnut joitakin selviä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Niitä en ole kuitenkaan lähtenyt muuttamaan enkä huomautuksilla varustamaan, vaan olen pysynyt alkutekstille uskollisena.
      Translitteroinnissa olen noudattanut Suomen Standardisoimisliiton 1983 vahvistamaa ns. kansallista translitterointia. Tässä yhteydessä rajoituttakoon täydennykseksi toteamaan, että monia   ~ -päätteisiä nimiä on eri aikoina translitteroitu myös ia- päätteisiksi (esim. Irina pro Irinja) ja eräiden e-kirjaimen sisältävien nimien jo taas eo:ksi (esim. Feodor pro Fjodor).
      Toivottavasti tästä työstäni on jotain hyötyä ainakin venäjänkieltä täysin taitamattomille sukututkijoille, ehkäpä myös henkilönimistön tutkijoille. Kun Salmin 1700-luvun kreikkalaiskatolisten seurakuntien historiakirjat eli metrikat ja rippikirjat ovat Suomessa lähes olemattomat, tämä translitteroitu asiakirja tuskin paljoakaan auttaa sukututkijoita siinä esiintyvien esivanhempien ja sukulaisten liittämisessa heidän 1800-luvun kirkollisten asiakirjojen ja henkikirjojen avulla ehkä jo selville saamiinsa esivanhempiin. Sukupolvien välinen aukko on liian pitkä. Omalla kohdallani sentaän löysin yhden minulle tähän asti tuntemattomana olleen esiäitini etunimen. Lisäksi sain selville, ikätietojen pohjalta, muutamia sellaisia ainakin likimääräisiä syntymävuosia, joita muista käytettavissä olleista lähteistä en ollut onnistunut löytämään. Mutta niin pian kuin hiljattain päivänvaloon tulleet Vatiollisessa Pietarin Historiallisessa Keskusarkistossa olevat Pietarin Hengellisen Konsistorin Suomen kreikkalaiskatolisten seurakuntien metrikat, Salmin kohdalla aina vuodesta 1723 lähtien, saadaan mikrokortteina tai muutoin käyttöön myös täällä kotimaassa, voidaan esillä olevan asiakirjankin sisältöä paremmin hyödyntää.
      Ainakin päällisin puolin tarkasteltuna monia tässä asiakirjassa olevia nimiä näkyy esiintyvän vain vähän, jos ollenkaan, noin sata vuotta myöhemmissä Salmin kirkollisissa asiakirjoissa ja henkikirjoissa. Tätä silmälläpitäen on tämän julkaisun loppuun liitetty kyseisessä henkiluettelossa esiintyvät miesten ja naisten nimet erikseen, kummatkin aakkosjärjestyksessä. llmeneehän näistä luetteloista ne etunimet, jotka lähinnä 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja 1700-luvun alkupuolella olivat käytössä tuossa kaakkoisimmassa pitäjässämme, Aunuksen naapuripogostassa. Henkilönimien tutkija voi halutessaan noista luetteloista laskea tuolloin yleisimmin Salmissa esiintyneet etunimet. Miesten nimiä luettelossa on 126 ja naisten 69. Useat näista nimistä ovat muunnelmia samasta perusnimestä.
      Tarkastelun kohteena olevan henkiluettelon pohjalta voidaan tehdä eräitä yleisluontoisia havaintoja. Niinpä sen mukaan Salmissa oli kymmenkunta vuotta Isonvihan paättäneen Uudenkaupungin rauhan jalkeen 1733 kaikkiaan 937 asukasta. Kylittäin asukasmäärät ja ruokakuntien lukumäärät (suluissa) jakautuivat asukasmäärien suuruusjärjestyksessä seuraavasti:

Sivu 9-10

       Klaus Castren

Sivu 11