Kuntalehti 2/98   Leo Mirala  ◄◄Tutkimusten alkuun

 

KILPAILUTTAMISEN ONGELMIA

  • Kuvittelen, että minä olen kuntakonsernin yksi omistajista. Minä, omistaja, odotan että konsernini toimisi mahdollisimman tehokkaasti, hoitaisi lapset, koululaiset, vanhukset, kadut, jne.

    Uskon, että yksityisen konsernin omistaja vaatii johtoa maksimoimaan koko konsernin voiton. Yksittäisen tytäryhtiön etu saa väistyä kokonaisuuden tieltä.

    Nyt on iskenyt epäily, kuntakorsernini johto ei ehkä olekaan lojaali minua, omistajaa kohtaan.

    •

    Kuviteltuja esimerkkejä:

    1. esimerkki
      Viraston johto pyysi tarjoukset tulostuksesta sekä omalta atk-osastoltaan että yksityisiltä yhtiöiltä. Oma osasto laski tarjoushinnan virallisten ohjeiden mukaisesti - hallintokulut, vuokrat, palkat ynnä kaikenlaiset laskennalliset lisäprosentit - ja sai hinnaksi 50.000 mk. Halvin ulkopuolinen tarjoutui tekemään työn 40.000 markalla. Niinpä se sai työn.

      Mielestäni päätöksentekijät tekivät virkavirheen. Virasto maksoi ulkopuoliselle oikeaa rahaa 40.000 mk, sen sijaan todelliset säästöt olivat vain muutama tonni, eli säästyneen paperin arvo. Muu säästö oli laskennallista mielikuvitusta.
    1. esimerkki
      Ammattioppilaitos pyysi tarjouksia neljän koulukiinteistön siivoamisesta. Kolmen hinta oli selvästi muiden tasoa korkeampi. Viiden jäljelle jääneen hintaerot olivat hyvin pieniä, aivan 1,2 miljoonan kahta puolta. Joukossa oli kaupungin oma siivoustoimisto. Niille järjestettiin toinen tarjouskierros. Sen tuloksena erot hiukan kasvoivat. Nyt voitiin oma siivoustoimisto pudottaa pois.

      Luulen, että jokainen päätöksenteossa mukana oleva tiesi, että kunnalle aiheutetaan satojen tuhansien markkojen lisämeno tuleviksi vuosiksi. Omia siivoojia ei voitu heti irtisanoa ilman irtisanomisajan palkkaa, hallinnosta tai kiinteistökustannuksista ei saatu säästöjä, tuskin vakavasti edes ajateltiin moista.
    1. esimerkki
      Kaupungin omistamassa asuntoyhtiössä pitäisi tehdä remonttia. Siitäkös riita syntyi. Toisten mielestä isännöitsijä eli kaupungin rakennusyksikkö saa hoitaa omaisuutensa remontit. Jotkut taas haluaisivat "kilpailuttaa". Kilpailuttamisvaatimus on yhtä mieletön, kuin että minua vaadittaisiin kilpailuttamaan oman perheeni palvelut.

      Jos joidenkin yhtiöiden toimintavapauksiin puututaan tällä tavalla, se on minusta omistajan etujen loukkaamista. Sekä yksityisen että kunnan omistaman yhtiön tulee palvella ensisijaisesti omistajansa etua ja noudattaa yhteiskunnan lakeja.

    Mitä sanoo laki julkisista hankinnoista 23.12.1992/1505?

    Laki ja asetus esittävät tarkasti miten kunnan hankintayksikön on pyydettävä tarjouksia toimittajilta ja käsiteltävä tasapuolisesti saatuja tarjouksia. On hyväksyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, huomioiden hinta, käyttökustannukset, toimintaominaisuudet, ympäristövaikutukset tai muut vastaavat perusteet.

    Mielestäni tässä ei ole mitään erikoista, yrityksetkin toimivat tällä tavalla, paitsi ehkä eivät aina ota huomioon ympäristövaikutuksia.

    Ymmärrän lain ja asetuksen niin, että hankintayksikkö on kunnan osto-osasto ja toimittaja on kunnan ulkopuolinen yhtiö tai vastaava. Jos lakia tulkitaan niin, että kunnan oma yksikkö on ulkopuolisten kanssa samanarvoinen toimittaja, niin sellainen tulkinta johtaa syrjintään - siis kunta ei saisi ohjata yhtiönsä toimintaa kokonaistaloudellisesti kuntalaisten eduksi. Lakihan nimenomaan käskee hyväksymään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen!

    Miten tehdään kokonaistaloudellinen tarkastelu, esimerkki

  •  
  • Etsitään edullisin ulkopuolinen tarjous: Siivous Oy tarjoaa halvimmalla, 500.000 mk/v.
    Pyydetään omalta Kuntaputs Oy:ltä (tai omalta siivousyksiköltä) laskelma, josta tulee selvitä:
  • 1. Jos ko. työn tekee ulkopuolinen, paljonko silloin kunta säästää todellista rahaa?
    2. Millä toimenpiteillä säästö toteutetaan?
    3. Kuka toteuttaa ja vastaa säästötoimenpiteistä että ne varmasti toteutetaan?
    4. Toteutuksen aikataulu, menot ja säästöt esim. kolmen vuoden ajalta.
    •
    • Kuntaputs Oy:n laskelma
        Jos työ annetaan ulkopuoliselle  
       

    Säästöt

    Menot

    Saldo

    		  
    1. vuosi Siivous Oy:lle maksettavat korvaukset  

    500000

    		    
      Omat valvontatyöt  

    50000

    		    
      Kolmen siivoojan irtisanominen, palkka +        
      sotu, säästö 10 kk aikana

    250000

    		      
      Tarvike- ja ainekustannukset vähenevät

    20000

    		      
       

    270000

    550000

    -280000

    		  
               
    2. vuosi Siivous Oy:n korvaus + oma valvonta  

    550000

    		    
      Kolmen siivoojan vuoden palkka

    300000

    		      
      Irtisanotaan lisää 1 siivooja ja 1 työnjohtaja

    300000

    		      
       

    600000

    550000

    -170000

    		  
               
    3. vuosi Menot ja säästöt samoja kuin toisena vuonna

    600000

    550000

    -120000

    		  
               
               

     

  •  
  • Ensimmäisen vuoden suuri tappio, 280.000 mk tekee sen, että ilman korkoa laskien vasta kuudentena vuonna saldo on positiivinen ja 10 % korolla laskien kestää kymmenen vuotta ennenkuin saldo on nollilla. Vasta sen jälkeen alkaa tulla säästöä 50.000 mk vuodessa. Ensimmäisen vuoden tappio on käsitettävä investoinniksi, joka uhraus saadaan takaisin kymmenen vuoden aikana.

    Tämän jälkeen verrataan ulkopuolista tarjousta oman yhtiön laskelmaan, kumpi on kunnan kannalta edullisin.

    • Kirjoittaja on suunnittelijana Tilastokeskuksessa ja on kirjoittanut kirjan "Edullisuusvertailut kuntasuunnittelussa". Lisäksi hän pitänyt lukuisia kursseja aiheesta.