Ydinvoimalan investointilaskelmat                    

Leo Mirala,  18.3.2002

Viidennen ydinvoimalan kannattavuuslaskelmat on harhaanjohtavasti laadittu kuten pitääkin. Laskelmien tekemistä hiukan tuntevana haluan tuoda esiin laskelmien puutteita ja esitän paremmin laaditut laskelmat.

Viralliset lähtötiedot

Voimalan teho 1250 MW, hinta-arvio käyttöönottohetkellä 13 miljardia, laina maksetaan 30 vuodessa, korko 5 prosenttia, laskenta-aika 40 vuotta, pitoaika 60 vuotta. Omistajilta peritään sähköstä vain todelliset tuotantokustannukset.

Pitoaika               Suunniteltu voimalan pitoaika 60 vuotta on käsittämättömän pitkä. Ydinvoimala on  jo vanhaa tekniikkaa, joka voidaan korvata ehkä piankin halvoilla toisen sukupolven pienreaktoreilla. Kuka perustaisi Ladaa valmistavan  tehtaan siinä uskossa, että vielä 60 vuoden kuluttua se on teknisesti ja taloudellisesti järkevä? Nykyisetkin ydinvoimalat on uudistettu ja kunnostettu perusteellisesti käyttöönoton jälkeen. Miten sähkötekniikan kehitys voisi pysähtyä monen sukupolven ajaksi?

Rahoittaja           Mitä sanoisi pankinjohtaja, jos mentäisiin pyytämään lainaa 30 vuodeksi Ladatehdasta varten? Jos tällaiseen epävarmaan ja vanhentuneeseen tekniikkaan lainaa annettaisiinkin, niin silloin suuren riskin takia korko olisi korkea. Kuka antaisi lainaa? Puhutaanhan sellainen asia etukäteen valmiiksi pienemmissäkin asioissa. Jos ydinvoiman osakkeita laskettaisiin liikkeelle, silloin laskentakoron pitäisi olla kaksinumeroinen.

Takaaja               Kuka takaa lainan? TVO:n nykyiset omistajayhtiöt voivat 30 vuoden aikana mennä nurin, lopettaa tai siirtyä ulkomaiseen omistukseen. Jos voimalatyyppi 10-15 vuoden kuluttua tuleekin kannattamattomaksi, niin silloin ulkomaiset omistajat jättävät surutta viisi ydinvoimalaa suomalaisten haltuun. Siinä meillä sitten onkin viisi mahtavaa ongelmajätelaitosta, joiden purkaminen maksaa enemmän kuin niiden rakentaminen maksoi aikoinaan. Ainoa luotettava lainojen takaaja on Suomen valtio, eli me suomalaiset veronmaksajat.

Likviditeettikriisi

                             Sähkön pääomakustannus on laskettu annuiteettiperiaatteella 40 vuoden pitoajan ja 5 % mukaan. Finanssimatematiikan mukaan laskut on oikein suoritettu. Täten kWh:n pääomakustannus on  7,7 penniä, joka peritään asiakkailta. Mutta laina pitää maksaa lyhyemmässä ajassa. 30 vuoden laskenta-ajan mukaan kWh:sta pitäisi periä asiakkailta 8,5 penniä pääomakuluja. Lainan maksusta jääkin puuttumaan 100 miljoonaa markkaa vuotta kohti 30 vuoden ajan. Voimayhtiölle tulee rahapula jo ensimmäisenä vuonna. Tällä kikalla sähkön hinta on saatu näyttämään juuri ja juuri kivihiilellä tuotettua edullisemmalta.

Herkkyysanalyysi
Kun tutkitaan uutta investointia, silloin on hyvä tehdä ns. herkkyysanalyysi. Siinä kysytään mm:  Jos rakentaminen maksaakin enemmän, mutta muut tekijät eivät muutu, kannattaako vielä senkin jälkeen? Tämän tapaiset rakennustyöt tulevat usein 20-30 prosenttia kalliimmiksi kuin optimistiset suunnitelmat. Jos lisäksi pitää yrittää vaikuttaa poliitikkoihin, silloin syötiksi ilmoitetaan hyvinkin alhaisia kustannusarvioita kuten usein on nähty.

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on tehnyt  tilauksesta herkkyysanalyysin luovalla tavalla:  Jos ydinvoimalan rakentaminen tulee kymmenen prosenttia arvioitua kalliimmaksi, niin tutkijoiden mukaan myös kaikkien muidenkin voimaloiden rakentaminen  vastaavasti kallistuu.  Tällä logiikalla ydinsähkö on aina halvinta.  Saman analyysin mukaan jos uraani kallistuu, niin kivihiili, öljy, turve ja tuulikin kallistuu!

Parannettu herkkyysanalyysi

                             Jos arvioidaan optimistisesti, että voimalan rakentamiskustannukset ja rakentamisajan korko mukaan lukien hinta ei nouse yli 15 miljardin markan, alhaisella 5 prosentin korolla ja ylipitkällä 30 v laskenta-ajalla ydinsähkön hinnaksi tulee 15,4 p/kWh. Se on 8 % kalliimpaa kuin kivihiilellä tuotettu sähkö ja yhtä kallista kuin maakaasulla tuotettu.

Herkkyysanalyysiä pitäisi ehdottomasti jatkaa laskemalla korkeammalla korolla, lyhyemmällä laskenta-ajalla ja uusintainvestoinneilla. Tällöin selviäisi, että tuulivoimakin saattaa puhaltaa ydinvoimalan kumoon.

Veronmaksajan pitäisi lisätä laskelmiin ydinjätteen varastointi, voimalan valtavat purkamiskustannukset, uusien voimalatyyppien tulon vaikutukset. Tällaisen vertailun jälkeen voitaisiinkin todeta, että  ydinsähkö on kenties kaikkein kalleinta.

                             ---------------------------------------