Venäläiset nimet
"Tämän aamun TV-3:n lähetyksessä nais toimittaja tivasi karjalaiselta mitä varten hänellä on Venäläinen sukunimi. Meidän jokaisen tulisi kohdaltamme oikaista tällaista tietämättömyyttä. Ei se, että Venäläisillä ja karjalaisilla on sama Kreikkalainen nimiperinne, kirkkoisä Krysostomoksen ajettua Akeijan kirkolliskokouksessa läpi direktiivin (olikohan se 403?) jonka mukaan kristikunnan lapsille tuli antaa Kreikkalaisten pyhimysten nimiä. Tee nimistämme yhtään Venäläisempiä. terv.ET

1. Serkkuni Viktor kertoi, että kun sukunimi tuli pakolliseksi, neljä peräkkäistä taloa Karkussa otti nimeksi Jenu yhdenmukaisuuden vuoksi vaikka eivät olleet sukua keskenään. Vaikutti epäilyttävältä, luulisi että vierekkäisten talojen asukkaat ovat jotain sukua keskenään, koska tiloja on jaettu useita kertoja ja useimmiten veljekset jäivät asumaan vanhan kotitalon lähipiiriin. Myöhempi selvittely osoittikin, että kaikki Jenut ovat sukulaisia keskenään. On pitänyt olla joku ylimuistoinen tieto, että Jenu-sana on sukuja yhdistävä tekijä, mistä se on tullutkin. Rajakonnussa oli Jenujev-nimisiä.

2. Useampi henkilö on kertonut tarinaa, että Plaketin ja Bordin suku on tullut Italiasta, jossa on kuulemma paljonkin sen nimisiä. Levan sukua on paljon ympäri keski-Eurooppaa, Seisen esi-isät ovat Napoleonin armeijan Venäjälle jääneitä sotavankeja. Mutta mutta, ei pitäisi tulkita Semi nimen alkuperää  lähtien latinasta vaan sen vanhasta karjalaisesta muodosta Shemi.

3. On esitetty myös se näkemys että Jaakko de la Gardien joukoissa, joista ehkä puolet oli ulkomaisia palkkasotureita, oli myös esi-isiämme. Siinä onkin haastetta  etsiä ko. porukan jälkeen jääneet paperit ja sieltä Plaketti- ja Bordi-nimiset sotilaat ja muitakin Salmiin jääneitä!

4. Irma-Riitta Järvisen tutkimuksessa "Karjalan pyhät kertomukset" sivulla 84 kerrotaan:
"Alkujaan vanhoja luterilaisia sukunimiä Karkun pohjoispäässä ovat mm. Bordi, Burke, Plaketti, Eronen, Kostilainen, Meuronen ja Timonen. Kylän eteläpäässä asuivat vanhat ortodoksisuvut mm. Rantsi, Jänis, Käsnänen, Ärmänen, Joutsen."

Internetistä löytyy hakusanalla Bordi 160.000 ja hakusanalla Burke 4.350.000 asiakirjaa.  Plaket-sanaa löytyy vain 20.000, Jenuja löytyy 13.800 ja Miralaa 29.100.

Sukunimeä alettiin Salmissa käyttämään yleisemmin vasta 1880-luvulla. Sitä ennen ja kauan sen jälkeenkin riitti etunimen lisäksi isän nimi, patronyymi. Useimmissa tapauksissa sukunimeksi muodostui isänisän nimi, muotoa. Ivan Aleksejev Petrov.

Miten muissa tapauksissa sukunimi määräytyi, sitä voi vain arvailla. Manssilassa Jeshoin suvun talossa Likojärven rannalla yhtäkkiä esiintyy sukunimi Läberi, Lääperi kahdella veljeksellä tai Kinju muuttuu Rusiksi.

Sukunimien käyttöönotto:

Minulla on seur. käsitys sukunimien synnystä:
Ei kansalaiset, vaan viranomaiset tarvitsivat sukunimiä. Ihmiset tulivat toimeen ilman sukunimiä, samoin kuin nykyisin ilman henkilötunnusta.

Sukunimen muodostamista tuskin paljon pohdittiin. Se otettiin pakosta ja ehkä papit joskus ratkaisivat sen muodon. Useimmat ortodoksisukunimet muodostettiin patronyymistä. Kun miehellä oli etunimi Kosma, hänen Ivan poika oli Ivan Kosmin ja Maria tytär Maria Kosmina. Kun Ivan Kosmin sai pojan, hän oli esim. Georg Ivanov. Mutta kun piti saada sukunimi, oli helppo ottaa nimeksi Georg Ivanov Kosmin. Kosmin on isän patronyymi mutta samalla pojan pojan sukunimi! Vot! Näin helppoa se oli.

Mutta kun tuli suomalaisten valta, sukunimet piti suomalaistaa. "Kosmin" oli ryssä, siitä tehtiin mm. Kuismin, Kuismanen, Kuisma, Kuosmanen, Kuikkaniemi viranomaisten iloksi. Ehkä myös sukunimet Kosonen ja Koslonen ovat samaa alkuperää, en ole varma. Mutta Kosma-etunimestä on varmaan muodostettu lukemattomia sukunimiä. Aivan samalla tavalla on muistakin etunimistä tehty sukunimiä.
Kun Ivan Koslov Salmin Manssilasta meni sotien jälkeen hakemaan papintodistusta, pappi muutti hänet Pauli Kosloseksi sanoen "Iivanat jäi rajan taakse." Nykyisin vaaditaan monenlaiset selvittelyt ennenkuin voidaan tehdä pienikin muutos tai virheen korjaus. Vielä sotien jälkeen riitti yksin papin päätös.

Oma ryhmänsä on paikkojen nimistä otetut sukunimet. Luulen että paikkojen nimet ovat vanhimpia ja hyvin "voimakkaita" ihmisten nimiin verrattuna. Esim. Peiboin vuori on ilmeisesti hyvin vanha, yli 500 vuotta vanha paikan nimi. Siitä on se tullut kylän nimeksi ja joidenkin sukunimeksi. Vuoren nimi on alkujaan saattanut hyvinkin tulla jonkun ammoin eläneen ihmisen mukaan. Varsinaiset sukunimethän tulivat satakunta vuotta myöhemmin, silloinkin vain viranomaisten käyttöön.

Kolmas ryhmä sukunimiä ovat jotain muuta perua, valloittajat, kaukaa muuttaneet tms. (Bordi, Plaketti, Jenu, Burke)