Varusmiespalvelus on ilmeisesti alkanut joulukuussa 1938 ja sen piti päättyä syyskuussa 1939. Mutta toisin kävi.

http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/SR/SRX.htm 
Tästä löytyy kuvia Manssilan kasarmilta.

http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/SR/Kuvia%20kasarmilta.htm
Näissä kuvissa on Kokotin sotilasmuistiossa esiintyneitä varusmiehiä.

Mussoliini mustapaidat järjestyksen pisti saksanmaalla
salkoon nousi natsin hakaristi.
Hei sudeetit ja hakaristit tsekit sekä pasifistit, daladier (daladjee)
 ja yhanberlain (tsemberläin)

Kauhu pelko maailmassa kaikkialla kasvaa
kaksi miestä euroopan kun akselia rasvaa. Hei...

Toinen pää on hitlerin ja toinen mussoliinin.
yksi kun otti lassin maan, niin toinen korjas vienin. Hei..

Käsiänsä moskovassa hykertelee stalin
prahossaja madridiss on tehdas hapankaalin.

Mutta ryssän kaalisoppa kiehui yli laidan
siivosti se pistää saikin housuihinsa paidan.

Führer vain kun Berliinissä nappejansa painaa.
haudassansa kääntyy itse Napuljooni-vainaa.

Kansainliitto genevessä näkee pahaa unta
rajat piirtää euroopalle kolmas valtakunta.

Saar ja Vein ne saksanmaahan yhdistettiin ensi.
Kohta saatais hakaristit sudeeteilla ssalkoon.

Syksys tahtoi henlein pistää pystyyn pienen talkoon
jotta saatais hakaristit sudeeteilla salkoon.

Hitler kun sudeeteille kanuunoita kärrää
Benseh-rukka rukoilee ja ÄS-ÄS-SÄ

Ryssä tuohon rytäkkähän yhtyä nyt pelkää.
Unkari ja Puola myös hihojansa käärii,
niinkuin kissat pistoksessa ranskalaiset häärii.

Rooseveltti kysyi että mikäs teitä vaivaa.
Kyllä teille Kansainliitto pommisuojat kaivaa!

Yhämberlain kun reisuistansa kertoi poikin pitkin
lontoo oli lääpällään ja leskirouvat itki.

Kahvit sekä sokerit myös Suomen kansa hankki
huhut kiersi hirmuiset ja paisui ruotsin pankki.

Rauhan juoksukilpailussa hitler ehti eelle
kutsui kolme mahtimiestä kello viiden teelle.

Tuo nyt lausui daladier, tullut liian varhain,
sitäpaitsi Kolpakko on Baijerissa parhain.

Yhämberlain vain tuumas että istu jakkaralles!
Hitler nosti kättään deutsyhland uber alles.

Benesh vielä viimeiseksi kelpo keinon keksi.
Eikös siihen skruuvisakkiin pääsis viidenneksi?

Sujui kuokkavierahilta skruuvi maukavammin.
Hitler nyppi valtit pois ja voitti "suuren slammin"

Hän sai rouvan koronkan ja mussell´oli jakki,
länsivallat antautui ja kirjoitettiin yheyki.

Hitler suuren vekselinsä julkas maailmalle.
Musse pisti poikittain ja yhanberlain alle.

Syystä on vain länsivaltain mieli hiukan haikee
vanhat versaillesin  (versain) vekselit kun hissu.

Mynhenistä lentoon näin kun lähti
rauhan lamput syttyi pariisiin ja loppui lontoon

Esiin hiipi kansainliitto pommikammioista sädekehä
yhanberlainen ohimoilla loistaa.

Jutskut koko näytelmästä palkkiot
nyt saa kaasunaamarit taas polkuhintaan.

Vartiossa STM. Kokotti 17.1.39

Ilomielin kaikki pojat Tähän lauluun yhtykää.
Sillä kerran ainoastaan, me täältä pois lähdetään.

Ei miehen mieltä paina, tämä ruotuväki voi.
Vielä kerran railakkaasti rajapoikien laulu soi.

Kun Mansilan vierto tietä, rajapoika astelee.
Niin Mansilan kylän likat salaa itseänsä peilailee.

Hyvästi Mansilan likat, lirusilmät ja lihavat.
Syyskuussa Suomen saloilla alkaa hetket ihanat.

Kun Mansilan rajamailla, pojat vaunuun kun astuvat.
Niin monen neidon silmät, kyynelillä kostuvat.

Kun kersantit herättelee teitä, ja palveluksesta reistailee.
Niin nämä pojat saloilla Suomen rauhassa astelee.

Hyvästi monni parat, jotka tänne jälkeen jäätte.
Ei teillä vapaus koita ja sen muistoksi laulu on tää.

Heräs varhain kiitäessä, Mansilan häipy pois.
Vielä monien vuosien takaa  Mansilan kyläimme muisteluun.

Mansilassa. 7.2.39
Vartiopäällikkönä ollessa piirteli
Stm. Siidoroff V.
 

Muita sotilasmuistion sivuilla mainittuja henkilöitä:
Nissinen Reino
Pehkoranta H
Lauronen H
Hartikainen
Mäntylä
Saukkonen
Jeskanen
ltn. Silvennoinen
Töntsi S.
Leskinen
Harjunen, Hilonen Santeri
Mäkinen
Tähkänen
Nurminen V.

Yllä on Matti Kokotin 14 parasta ystävää, ehkä he olivat kämppäkavereita. Näistä 15:stä kaatui neljä, Matti Kokotti ensimmäisenä heti talvisodan alettua 4.12.1939. Lisäksi kaatuivat Yrjö Laapin, Vilho Siidoroff ja Aleksi Bunda.

Muistion "Bumela?"tarkoittanee Aleksi Bundaa.Monien vaiheiden jälkeen hän kuoli kenttäsairaalassa Kannaksella 2.9.-44 Hänet on haudattu Joensuun sankarihautaan.
Ollos iäti muistettu!   (paulinpesa 15.11.2007)

KOKOTTI, ALVI stm. mv. synt. 12.02.1917 Salmi. Asuinkunta Salmi. Kirjoillaolokunta Salmi. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto Er.P 8. Kuollut 04.12.1939 . Menehtyminen: kaatui, siunattu ja haudattu.

LAAPIN, YRJÖ alikers. työm. synt. 29.01.1917 Suistamo. Asuinkunta Suistamo. Kirjoillaolokunta Suistamo. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto 3./I/JR 37. Kuollut 02.01.1940 Impilahti Ruhtinaanmäki. Menehtyminen: kaatui, siunattu ja haudattu.

SIIDOROV, VASILI stm. tal. synt. 07.04.1917 Suojärvi. Asuinkunta Suojärvi. Kirjoillaolokunta Suojärvi. Mies. Kansalaisuus FI. Kansallisuus FI. Äidinkieli su. Naimaton. Ei lapsia. Joukko-osasto 9./JR 37. Kuollut 10.01.1940 Impilahti Lemetti. Menehtyminen: siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut.

Lähde: Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tiedosto (Sota-arkisto)