Ote 16-vuotiaan viipurilaisen koulupojan, Mauri Terhon, päiväkirjasta. Hän oli AVA:n 1. pataljoonan konekiväärikomppanian viidennen konekiväärin ampuja.

 

Sortavala, maanantai 14 päivä huhtikuuta 1919

  Nousimme kello ½7. Järjestimme vuoteemme ja olimme jouten. Valmistauduimme matkaan. Kello 8 pääsimme viimein lähtemään. Ja jatkoimme matkaa koko yön jäätä myöten Salmia kohti. Matkalla levähdimme Mustasaaressa kello 12 yöllä.

 

Tiistai 15 päivä

  Matkalla saimme tutustua setä Pakkaseen, josta meillä ei kumminkaan ollut erikoista iloa. Ajettuamme iltapuoleen kello 5 saakka päädyimme vihdoin Salmin kirkonkylään. Ensi työksemme tuli yleinen vaatteiden ja jalkineiden kuivatus, jonka oli aiheuttanut niin monelle ne vesituiskut vesisellä jäällä ajettaessa. Tässä kuivaushommassa monelta mamman pojalta paloi pieksut ihan pilalle. Olimme kaikkiaan siis ajaneet noin 80 km Laatokan jäätä – sievoinen hevoshuvimatka, eipä paljon muutakaan.

Matkalla oli ”kulassikanuunamme” pantu kuntoon ja nyt saimme rokan. Minut siirrettiin kolmannesta kivääristä viidenteen kivääriin. Paavolan Erkki osoitti tästä vähän tyytymättömyyttä, mutta minkäs sille voi. Olin vahdissa 10 -11.

 

Keskiviikko 16 päivä Tulemajoen kylä Salmissa

  Nousin kello 7. Puhdistimme kiväärit. Satoi vettä. Illalla luennoi ”Pelle” oikein täydellä mitalla. Kävin toisessa kämpässä kello 8.

 

Torstai 17 päivä Salmissa

   Noustiin kello ½7. Huugo Blum piti luennon 15 vaille 7 – 15 vaille 8. Luutnantti oli tarkastuksella luentojen ja harjoitusten aikana. Oli kovia harjoituksia ja suuret vesipaljoudet piirittivät kämppäämme. Niiden vuoksi oli vaikeaa liikkua. Kello 2 oli ulkoharjoituksia ja luento ampumaopista, U. Sihvonen.

Kello ½5 oli laulutunti ( E. Wirkki). Käskyjen jako oli kello ½7. En ollut iltalomalla. Kylä, jossa olemme, on Miinala.

 

Pitkäperjantai 18 päivä Salmissa

  Noustiin kello 7. Oli K. Wäkevän luento häiriöistä kello ½9 - ½10 ja sitten pukujen tarkastus kello 10. Kävin kylällä kello 11- 1. Neljän aikoihin satoi lumiräntää ja kello 5 oli käskyjen jako ja sen jälkeen oli ruuan haku. Illalla olin vahdissa 8-10. Olimme kuulevinamme taistelun melua kello 11 aikaan. Menin maata kello ½11. Blumin Hugo oli illalla sairaana. Saimme ruispuuroa päivällä. Hyvää yötä.

 

 Lauantai 19 päivä Salmin Miinalankylä

  Meidät herätettiin kello 6 ja lähdimme ampumaharjoituksiin (pistetuli) Tulemajoen kylään, jossa toisia jo oli. Tulimme sieltä pois kello 11. Saimme ruuan ja sardiinipurkin mieheen. Kävin saunassa Kuopion ja Joensuun poikien kanssa. Käskyjen jako oli kello ½7. Luoksemme tuli Ahlgrenin Onni.

 

Sunnuntai 20 päivä Salmissa

  Noustiin kello ½7. Kenttätarkastus oli kello 1 ja sen piti pataljoonamme päällikkö, jääkärikapteeni U. Sihvonen. Kello 5 saimme kahden päivän muonan. Päiväkäskyn jako oli kello ½7. Kello 8 tuli matkahälytys ja varustauduimme lähtöön kello 9:ksi määräyksen mukaan. Mutta kun kello 9 aikaan ei vielä mitään erikoista kuulunut, kävimme torkkumaan yhteen nojaan kaikki ympäri peräkamariamme. Pojat pitivät oikean hoilauskonsertin. Kun sitten viimein tuli pikainen määräys – ulos- , niin kello oli jo ½12. Marssi alkoi ensin kanslian luo, josta otettiin koko komppanian muu munitsiani - kuormasto matkaan. Kyllä siinä äijät sanoivat jo toisenkin kerran: Tie on ylen huono, hevonen ei jaksa! Ja täyttä totta se osaksi olikin.

  

Maanantai 21 päivä

  Marssia on jatkunut läpi koko yön. Kello 3 sivuutettiin Miinalan joki, jonka luona oli pieni pysähdys. Pian olimme ehtineet Räimälän kylään. Täältä jatkoimme matkaa Rajakontuun, jossa Suomen raja kulkee.

  Vastoin odotustamme emme pysähtyneetkään Rajakonnun Suomen puoleiseen kylään, vaan painoimme viivana rajan yli noin kello 9 aamulla. Täällä oli ollut jo pari tuntia ennen tuloamme nujakka polsujen kanssa ja siitä osoittivat rajalla olleiden kahden polsuvartijan ruumiit erään talon takana sekä noin 6-10 lukuisen spionijoukon ruumiit, jotka olivat hujan hajan talojen ympärillä. – Meikäläinen kuormasto ja me myös pysähdyimme vähän lepäämään ja einehtimään näiden sodan alku kauhujen keskellä.

  Kello ½4 iltapäivällä tuli hälytys ja aloimme jatkaa matkaa tuntemattomia seikkailujamme kohti. Matka suoritettiin kokonaan metsäalassa ja lepäsimme tällä ajalla noin kello 6 aikaan taipaleella.

Seuraava kylä, johon saavuimme noin kello ½9 illalla, oli Vitele, jossa E. Nikoskelainen oli tehnyt ruutallaan puhdasta jälkeä.

Asetuimme sisään Vasilei Gorofin taloon, jonka luo järjestimme vahdin. Tällä ajalla oli kirkon luona pidetty yllä laukausten vaihtoa ja tämä melu kesti koko yön ottaen osaa siihen tykkikin noin 150 metrin tai paremminkin 100m päästä

 ( Tekstiä ei ole aikaisemmin julkaistu)

◄◄Sivuston  alkuun
    ◄ Sota