Novgorodin Vatjalainen viidennes v. 1500

Novgorod voitti Pähkinäsaaren rauhassa Novgorodin Karjalan, se muodosti hallinnollisesti yhtenäisen alueen, Korelan linnaläänin. Hallinnollisena keskuksena oli Korelan eli Käkisalmen kaupunki. Alue jakautui setsemään pogostaan eli pitäjään: Ne olivat

Kaupungin pogosta
Sakkula
Rautu
Kurkijoki
Sortavala
Ilomantsi
Salmi.

Korelan linnalääniin kuului Kannaksen eteläosa Laatokasta Suomenlahteen, Kannaksen pohjoisosasta itäpuolinen alue, Laatokan pohjoispuoliset alueet,

Salmin pogostaa kuuluivat Salmi, Impilahti, Harlu, Suistamo, Soanlahti, Korpiselkä ja Suojärvi. Alue oli 300 km pitkä ja 200 km leveä. Länsirajana oli Jänisjoki ja Jänisjärvi.

Novgorod sijaitsi useiden suomalaisheimojen välisellä rajaseudulla, joiden hallinnollisena ja taloudellisena keskuksena se toimi. Olhavanjoen länsirantaa sanottiin Vatjalaisten maaksi ja myöhemmin Vatjan viidennekseksi; joen itärannan takaa avautui Aunuksen maa, myöhemmin Aunuksen viidennes; Mustan ja Lovatin välistä kaakkoon ja etelään päin avautuvaa metsistä ja järvistä rikasta sanottiin vastaavasti Derevskin viidennekseksi. Länteen päin avautuvan sektorin nimenä oli Shelonin viidennes. Bezhitsan viidennes ei ulottunut Novgorodiin asti; sen alueet olivat sillä merjalaisvyöhykkeellä, minne nyt Tverin karjalaisiksi sanotut siirtolaiset siirtyivät 1600-luvulla ruotsalaisten uskonvainoja pakoon Vatjalaiselta sektorilta ja Inkeristä.

Kun Moskova vuonna 1478 valloitti Novgorodin, vatjalaissektorin (Votskaja zemlja) nimeksi tuli Vatjan viidennes (Votskaja pjatina). Kaupunkiin tuotiin Moskovasta uudet isännät, jotka ryhtyivät heti muuttamaan liian liberaaliksi katsottua yhteiskuntajärjestystä. Vuonna 1617 Vatjalainen viidennes joutui vuorostaan Ruotsin vallan alle.

Nimi "viidennes" tuli käyttöön vasta Moskovan valloitettua Novgorodin vuonna 1478. Vapaan Novgorodin aikana sektorit vastasivat heimorajoja, joiden edustajina pääkaupungissa vakinaisesti asuvat vatjalaiset, karjalaiset, vepsäläiset, merjalaiset ja sloveenit olivat.

1. Räimälän kylä Janajoen luona
2. Räimälän kylä Janajoen luona
Pusjzvinan vesj-kylä (Selo)joen varrella
Tuloman kylä Tuloman joen luona
toinen Tuloman kylä Tulomanjoen luona lähellä Padunan putousta
Koveran kylä Tulomanjoen luona lähellä Padunan putousta
Janan vesj-kylä Janajoen luona
Plundogolovan kylä Janajoen luona
1. Karkusyrjän (Kargosyrjä) kylä Laatokan järven luona
2. Karkusyrjän kylä Laatokan järven luona
Varposelän kylä Janajoen luona
Kijelskaja Pongin kylä Salonsaaressa
kylä Ulahtassa Salonsaaressa
Lunkulan kylä Salonsaaressa
kylä Uuksussa Uuksujoen luona
1. Uuksun kylä Uuksujoen rannalla putouksen luona
2. Uuksun kylä Uuksujoen rannalla putouksen luona
3. kylä Uuksujoen rannalla putouksen luona Uuksussa
kylä Mantsinsaaressa (Manetskom) joenpuolisessa päässä
Oriselän kylä Mantsinsaaressa
Peltoisten kylä (na Poljah) Mantsinsaaressa
kylä Jänöenniemessä Mantsinsaarella
kylä Peiponvuorella Mantsinsaaressa
kylä Kuismanniemessä Mantsinsaaressa

Loihitaipaleen kylä lahden luona Laatokan rannalla,
Loihitaipaleen kylä lahden luona, uudisasutus Loihitaipaleella lahden luona

kylä Kekälejärven luona lähellä Suijokea ja
kylä Kalajärven luona Suijoen takana.

Lisäksi oli vielä Suuriruhtinaan verokylä, Äglälahden Kaipaisten niemen kylä Suojärven luona,
sekä Salmin pokostassa Räimälän kylä Janajoen luona kuuluva Valamon Vapahtajaluostarille.

Kaikkiaan oli Salmin pokostan alueella kyliä 30, taloja 287 ja veroamaksavia ihmisiä 461.



Molemmat kirjat on laatinut J. V. Ronimus ja painettu Joensuussa 1906. Tämä kirja selittää verokirjan laatimisen tilannetta ja analysoi sisältöä. Tähän liittyy kartta alueesta.	Tämä on varsinainen verokirja suomennettuna.