 |
Salmin kreivikunta
Salmin kreivi Carl Gustaf Wrangel
23 december 1613 - 5 juli 1676Kuvassa meidän kaikkien salmilaisten rakastama kreivimme loiston päivinä.
Mahtavien sotalippujen ja hevonhännän välissä pilkottaa kaikkien eurooppalaisten pelkäämä suomalainen hakkapeliitta. Kymmenet tuhannet suomalaiset uhrasivat henkensä lukuisissa Ruotsin sodissa kuninkaidensa puolesta. Valitettavasti meidän salmilaisten esi-isillä ei ollut mahdollisuutta osallistua Ruotsin ja Suomen mainetekoihin. Muistoksi kunniakkaasta 30-vuotisesta sodasta suomalaiset ottivat vaakunaansa hevonhännän yläpuolella lipussa olevan Götan leijonan. "Sua Suomen leijona tervehdän, miten säilässäs ..."
|
|
Sanotaan että sota ei kannata. Mutta meidän kreivimme on elävä todiste siitä että sota on kannattanut kaikkina aikoina. Kreivimme isä sai kuninkaalta Skoklosterin tontin Tukholman pohjoispuolelta läheltä Sigtuunaa, jossa karjalaiset olivat vierailleet aiemmin. Kreivimme rakensi tontille alla näkyvän rintamamiestalon sen aikaiseen tyyliin. Salmilaiset eivät yksin hoitaneet rahoitusta, saksalaiset auttoivat osaltaan. Kreivikunnan kaupungintalo oli Miinalassa. Myöhemmin samalla paikalla oli Ribu-Gantsin mökki.
Wrangel, Carl Gustaf (1613 - 1676)
marski, sotamarsalkka, valtakunnanamiraali, Salmin kreivi
Sveriges historia till våra dagar VII. Stockholm 1926.Carl Gustaf Wrangel oli kolmikymmenvuotisessa sodassa ja Kaarle X Kustaan Puolan sodassa ansioitunut baltiansaksalainen upseeri, joka palkittiin, kuten tapana oli, läänityksellä. Hän sai kreivikunnakseen Käkisalmen läänistä Salmin ja Suistamon pitäjät. Hänen ponnistelunsa alueen hyväksi eivät tehonneet, ja hän vaihtoi sen lopulta pois.
http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Aatelin+loistoa+Tukholman+linnoissa/HS20030528SI1ME0284k
http://www.stockholmtown.com/templates/PageObject____11275.aspx?epslanguage=FI
Grevlig 1651-03-26. † 1676-06-25. Om ättens äldre släktled se adliga ätten Wrangel nr 2092
Skoklosters slott beläget på en halvö vid Mälaren i Håbo kommun, mellan Stockholm och Uppsala och anses idag vara ett av världens främsta barockmuseer. Det uppfördes mellan år 1654-år 1676 av greven och fältmarskalken Carl Gustaf Wrangel under den svenska stormaktstidens mest blommande period, efter Nicodemus Tessin d.ä.:s ritningar. Byggherren Carl Gustaf Wrangel dog år 1676 och slottet ärvdes av dottern Margareta Juliana, som gifte sig med Nils Brahe och därefter har familjen Brahe och von Essen varit ägare till slottet. År 1967 såldes slottet med de ca 50 000 föremål till svenska staten och är sedan dess ett statligt museum. Här finns rum där tiden har stått stilla. Bankettsalen står ofullbordad som när timmermän och murare övergav den vid midsommar år 1676. Till och med redskapen finns kvar. Rustkammaren är orörd, fylld av dåtidens moderna vapen och exotiska ting från hela världen. Ägarfamiljerna har genom åren samlat konst, textilier, konsthantverk, böcker, keramik från tiden år 1550 till år 1850.
I slottets närhet finns en medeltida kyrka och ett motormuseum.
1660 gifte sig Nils med Carl Gustaf Wrangels dotter, Margareta Juliana Wrangel av Salmis, och blev på så sätt även ägare till Skokloster. Utöver Rydboholm och Skokloster var han även greve till Visingsborg, friherre till Kajana i Finland, herre till Lindholmen, Bogesund, Brahehus, Lyckås, Östanå, Västanå och Sesswegen i Livland och Spiker på Rügen.
Samma år blev Wrangel generalguvernör i Pommern. I grevligt stånd, med Salmis grevskap i Kexholms län, upphöjdes han 1651, och mot detta grevskap fick han 1665 tillbyta sig Sölvesborg i Blekinge.
Elämää Kreivikunnassa on hyvin kuvattu Souranderin
kirjassa:
"Ingwald Sourander kertoo kirjassaan Salmin pitäjän vaiheita, s. 81-83, Salmin
ja Suistamon käräjien pöytäkirjasta vuodelta 1682 seuraavasti:
Pehtori Christofer Hansson ilmoitti, että Käsnäskylässä Salmin pogostassa
oleskeli 18 irtolaista ja murhamiestä. Näistä hän mainitsi Pekka Hakkaraisen,
joka oli muuttanut nimensä Multaiseksi ja joka oli tehnyt tapon Liperissä. Safur
Savolaisen, myös Liperistä, joka jo 15 vuoden aikana oli harjoittanut ilkitöitä.
Lisäksi mainitsi Lauri Könöisen, joka kaksi vuotta sitten oli tehnyt tapon
Liperin pitäjässä, Kaavin kylässä. Sekä Pekka Kuokkaisen, joka oli kaksi vuotta
aikaisemmin tappanut nimismies Klement Täkölän.
Käsnäskylässä asuva talollinen Rygo Plattoin kertoi, että Erik Pulliain oli
siirtynyt paikkakunnalle tehtyään murhan Liperissä. Jaakko Väyryin tuli 5 vuotta
sitten ja hän oli karannut sotamies Kajaanista. Johan Waris muutti tänne
Kainuusta 7 vuotta sitten ja toi mukanaan Matti Kukkoisen tyttären. Anders
Kämäräin tuli Savosta 5 vuotta sitten ja jätti vaimonsa sinne, mutta eli nyt
vaimonsa sisaren kanssa. Johan Pakarinen tuli 4 vuotta sitten. Hän oli karannut
sotamies Säämingistä ja murhasi viime pyhäinpäivänä Anders Jääskeläisen
Käsnäskylästä.
Nimismies Setki Minoff mainitsi vielä 5 pahantekijää: Pekka Mieloin (Mielonen),
kotoisin Pälkjärven Leppälahden kylästä. Hän tunnustaa tehneensä murhan. Pekka
Monoin (Mononen), joka on sotilaskarkuri samasta kylästä. Peter Ahoin (Ahonen)
on 2 vuotta sitten Liperistä muuttanut murhamies ja nyt toimii irtolaisjoukon
johtajana. Johan Piirain (Piirainen), joka on tullut 4 vuotta sitten Kiteen
Haarajoen kylästä, jossa oli murhannut erään talonpojan vaimon sekä Joona
Pietarinpoika Ikonen Pälkjärven kylästä, jossa murhasi talollinen Härkösen pojan
2 vuotta sitten.
Lisäksi tekstissä kuvataan, kuinka tätä sakkia on vaikea saada kiinni, kun he
aina karkaavat rajan toiselle puolelle. Edelleen kirjan mukaan Salmin väkiluku
oli alimmillaan vuonna 1643, jolloin siellä asui vain 60 perhettä. Vuonna 1681
oli asuttujen talojen määrä jo 115 ja näistä 6 oli Käsnäselässä. Nuo yllä
mainitut irtolaiset eivät kuuluneet tähän talollisten lukuun, vaan he asuivat
syrjemmällä metsän peitossa ja valmiina pakenemaan rajan yli aina tarvittaessa.
Kirjan mukaan käräjäjutuista ilmenee, että ”alkuperäisten salmilaisten” ja
”uusien tulokkaiden” välit olivat Salmissa tuohon aikaan hyvin kireät. "
_________________
Kari
