Ent. Salmilaiset ry. toiminta 2009 Mellunmäessä
7.5.2009 torstai 17-19 Pagintšuppu |
Kevät-Miikulan praasniekka - uuden toimipaikan avajaiset Mellunmäen uusi pappi isä Jyrki toimitti rukoushetken ja kertoi Salmin praasniekkaperinteestä. Paginanvedäi ja sekretari kertoivat seuran suunnitelmista, kahvitarjoilu. 27 osanottajaa |
9.5.2009 lauantai 15-18 Jäsentilaisuus |
Keskustelua yhdistyksen toiminnan kehittämisestä,
puheenjohtaja alusti keskustelun, yhteistyön kehittäminen muiden raja-karjalaisten yhdistysten kanssa. Kahvitarjoilu, osanottajia klo 18 Hallituksen kokous |
3.9.2009 torstai 17-19 Pagintšuppu |
Anja Rouhola ja Leo Mirala pagisivat livvikse da toiset
mugan enzimäsen tzuasun. 16 osanottajaa, kahvitarjoilu |
5.9.2009 lauantai 15-18 Jäsentilaisuus |
Pertti esitteli Karjalan Kielen Seuran toimintaa, Karjalan
ja karjalan kielen historiaa Tiistaiseuran Aira Semi hoiti kahvi- ja piirakkatarjoilun, hinnan 2€ maksoi jokainen osallistuja, 18 osanottajaa |
1.10.2009 torstai 17-19 Pagintšuppu |
Leo Mirala esitti projektorilla kotisivuillaan olevia Salmin kylien kuvia ja tietoja. Keskustelua historiatietojen keräämisestä. 7 osanottajaa |
3.10.2009 lauantai 15-18 Jäsentilaisuus |
Pokrovan praasniekka. Pertti Lampi kertoili karjalaisten
juhlien vietosta. Lokakuun 1. päivänä oli Pokrovu eli Neitsyt Marian
suojelupäivä. Viktoria Alatalo (tverin karjalainen, laulunopettaja ja kuoron johtaja) esitti kirkkosalissa kymmenkunta laulua, kuten vanhan Isä meidän rukouksen, Hyvää päivää miun lintusein, Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, Kaunis koivu, Ljuuli ljuuli -kehtolaulu, Pieni tyttö sinisilmä sekä useita venäläisiä lauluja. Tiistaiseuran Aira Semi hoiti hyvän kahvitarjoilun. Sen ääressä keskustelua pitkään. Osanottajia 14. |
5.11.2009 torstai 17-19 Pagintšuppu |
Pertti piti esityksen karjalaisen
kulttuurin historiasta: Karjalasta on kerätty kansanrunoutta sekä suhteelisesti että absoluuttisesti eniten maailmassa. Livvin kieltä esitetään Maailman perintökohteeksi. Lisäksi Pertti kertoi salmilaisista taiteilijoista. Karjalaista kyläelämää -Eino Mäkisen filmiä vuodelta 1936 ei saatu käyttöön koska sen esittämisestä olisi pitänyt maksaa 1500 euroa. Se esitetään myöhemmin jolloin sen saa ilmaiseksi. Sen sijaan Pertti esitti Päämajan uutiskatsauksia Hyökkäävät kamerat sekä Elsa Mäkelän "Evakon valitus" moderneja itkuvirsiä. Leo kertoi uusimmista tutkimustuloksistaan, Ontrusovan luostarista saaduista tiedoista, sekä Lunkulassa keksityn ikiliikkujan ja turbiinimyllyn tarinan, lisäksi Uljanoffin neljä patenttia. Aira hoiti kahvitarjoilun. Osanottajia ennätysmäärä 23. Johtui tehostetusta tiedotuksesta, s-postia tai tekstiviesti jokaiselle jolla on s-postiosoite tai kobratzu (kännykkä). |
7.11.2009 lauantai 15-18 Jäsentilaisuus |
Pertti kertoi karjalaisten historiasta. Yleensä
kansanrunojen kerääjät 1800-luvulla eivät pysähtyneet Salmiin, he eivät
osanneet kieltä ja Pietarin vaikutuksesta runoniekkojen määrä oli ehkä
vähentynyt. Salmista on kerätty silti satoja kansanrunoja. Pertti esitti
runon Pedron akku. Salmi oli autonomian aikana varakas pitäjä, johtuen
vilkkaasta kaupankäynnistä Pietariin. Kasvatustieteilijä Eeva Riutamaa
oli kutsuttu esittelemään väitöskirjatutkimustaan "Lapsen ääni". Hän kerää
tietoa evakkolasten kokemuksista. Hänen äidinpuolen sukulaiset ovat
Mantsinsaaresta Peiposia. |
3.12.2009 torstai 17-19 Pagintšuppu |
Anja da Leo pagisivat livvikse. Enzimäne tcuassu luvettih Muumipeikoin Tiedoiniekan hattu -kirjua. Se on aloittelijoil luvettavakse hyvä kirju. Ozanottajii oli 13 hengie, ei koufitarjoiluu. |
5.12..2009 lauantai 15-18 Jäsentilaisuus |
Pikkujoulu eli Rastavan juhla. Aluksi glögitarjoilu, sitten hyvää riisipuuroa riittävästi ja kahvi sekä torttu. Aira ja Lahja hoitivat kaiken hienosti. Passsibo! Laulettiin muutama karjalankieline laulu, Pertti kertoi karjalakielen rintaman kuulumisia, karjalankieli sai virallisen statuksen, Muumiepeigoin kirja karjalaksi ja historiallinen tapahtuma: kaksi päivää aikaisemin Pertti ojensi juuri julkaistun karjalankielisen Kalevalan tasavaltamme presidentille. Leo kertoi Salmin tietoen keräämisestä. Muu aika seurusteltiin. Osanottajia oli 55 henkeä. 6.12. Itsenäisyyspäivänä oli neljän hengen kunniavartio sankarivainajien haudoilla Lapinlahden ort. hautausmaalla. |