| Salmin rajavartiosto SR |
Kaakkois-Suomen rajavartiosto: http://yhdistykset.etela-karjala.fi/rmkilta/
Rajamuseo: http://yhdistykset.etela-karjala.fi/rmkilta/ Alla kopio sivuilta:
Valtioneuvoston 21.3.1919 tekemän päätöksen mukaan Laatokan ja Jäämeren välisen valtakunnan maarajan poliisi- ja tullivartiointi siirtyi sotaministeriöltä sisäasiainministeriön alaisuuteen. Salmin rajavartiosto otti rajavastuun Laatokan pohjoispuolella huhtikuun puolivälissä 1919 ja ryhmittyi alueelle sitä mukaa, kun sotaministeriön luovuttamat kantajoukot saapuivat sen käyttöön. Salmin rajavartiosto vartioi valtakunnan rajaa 320 kilometriä pitkällä rajaosuudella ja 70 kilometriä pitkällä Laatokan ranta-alueella. Rajavartioston sijoituspaikat alkuvaiheessa olivat: esikunta sekä 2. ja 3 komppania Pitkärannassa, 1. komppania Käsnäselässä, 4. komppania Suojärvellä ja 5. komppania Salmissa.
Salmin rajavartioston toimintapiirinä oli Viipurin lääniin kuuluvat Salmin kihlakunta. Alueen laajuus oli lähes 8 700 km2. Rajavartioston vahvuus vuonna 1921 oli 320 henkilöä ja vuonna 1939 492.
Rajankäynti Salmin kunnan alueella oli vielä 1919 suhteellisen vapaata. Väestön mielestä valtakunnan raja oli vain merkityksetön maastolinja, jonka saattoi ylittää ilman suurempia muodollisuuksia. Rajan yli harrastettiin ahkerasti salakuljetusta sekä etappitoimintaa, joita rajavartijat ryhtyivät paljastamaan. Myös Aunuksen retkikunta piti ensimmäiset rajamiehet tarkasti työn parissa. Tarton rauhan (1920) jälkeen olot eivät rajalla juurikaan rauhoittuneet vaan toiminta rajan yli jatkui entisellään. Myös tiedusteluretkiä rajan molemmin puolin suoritettiin, eikä niillä vältytty aseellisilta yhteenotoilta. Epävakaista oloista johtuen 1923 allekirjoitettiin rajarauhasopimus ja molemmin puolin rajaa perustettiin 30 kilometriä leveä rajavyöhyke. Näin entinen viina- ja sokeriraja korotettiin valtakunnan rajan arvoon.
Vuonna 1931 vahvistetussa laissa rajavartiolaitoksesta määritettiin tehtävät sekä määrättiin sisäinen järjestys sotilaalliseksi. Käytännön työtehtäviin kuuluivat rajavartiopalvelus (partiointi), työpalvelus, puhelinpalvelus ja poliisialan tehtävät. 1930-luvun lopulla korostuivat sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät.
Vuonna 1939 Salmin rajavartioston kokoonpanoon kuuluivat:
- Esikunta, Pitkäranta
- 1. komppania, Salmi
- 2. komppania, Pitkäranta
- 3. komppania, Suojärvi
- 4. komppania, Uomaa
Vuonna 1940 solmitussa Moskovan rauhassa Salmin alue menetettiin Neuvostoliitolle. Kaakkois-Suomen rajavartiosto vaalii Salmin rajavartioston perinteitä.