 |
| Perinteisen kotiseutumatkan ensimmäinen kahvittelupaikka. Huomaa, expert-kuljettajamme Hannun
keskeinen asema matkan onnistumisessa, hän hoitaa vuosikymmenien
kokemuksella kahvinkeitonkin Pielavedellä patentoidulla automaattisella
kaasukäyttöisellä kahviautomaatilla. Ensikertalaiset seuraavat
kiinnostuneena valmistumista. Vanhat kävijät iskevät tarinaa mitä vuoden
aikana on tapahtunut. |
 |
| Serkkuni Niina Jenu tyttärensä ja bunukan kanssa jaloittelemassa
kahvia odotellen. Taustalla näkyy keittopaikan sijainti, Sortavalaan
oikealle 56
km ja vasemmalle Prääsään, lähellä Petroskoita 152 km. |
 |
| Kahvinjuojien ensimmäinen erä. Matkanjohtaja ryystää jo oikeassa
reunassa. Kahvia kaatamassa punaisessa maratoonarien paidassa piirin
mestari Anna-Liisa
ja Silja raidallisessa paidassa. |
 |
| Kahvia, voileipiä ja pullia riittää kaikille.
Pentti seuraa vuosien kokemuksella että kaikki tapahtuu sääntöjen
mukaan. |
 |
Vanha tie on mennyt Tuleman läpi nykyistä pääkatua pohjoisempaa,
radan takana, se
näkyy vanhoissa kartoissa. Joen yli menevä silta on ollut kirkon
kohdalla.
Kuvassa näkyy taustalla rautatiesilta ja sen takana on
nykyinen maatiesilta. Vanha tie on laskeutunut kuvasta oikealle joen
ylittävälle sillalle. |
 |
| Karkun tsaounan muistoristi, maassa tsasounan jäänteitä
Kuva on otettu Laatokan puolelta.
Tsasounan takana on vinokattoinen Yrjö ja Maria Rinnemaan navetta joka
on vieläkin pystyssä. Kun Manssilaan
rakennettiin vuosisadan alussa kirkko, tsasouna jouti Karkkuun. Samoihin
aikoin vieraili Salmissa kenraalikuvernööri Sayn Sofia-rouvansa kanssa.
Silloin vihittiin Karkun koulu, ehkä silloin
tsasouna siirrettiin Karkkuun. Tulemalle rakennettiin vierailun kunniaksi Saynin eli Sofian
tsasouna.
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Karkku/KarkkuX.htm
|
 |
| Karkun kansakoulu. Onko tämä tehty jo autonomian aikana vai
myöhemmin? |
 |
| Karkun kansakoulun luokka. Uunin tiilet on pantu kiertoon. Onkohan
seinien lintu-aiheiset koristeet neuvostotaidetta? Muuallakin on sinistä
maalia käytetty, sehän on venäläisten lempiväri ulkoseinissä ja nykyisin
peltikatoissakin. |
 |
| Bussin perässä Jenun sukua, taka-alalla Jenujen talot. |
 |
| Veljekset kuin ilvekset, Janne ja Timo ihmettelemässä Salmin torin tarjontaa. |
 |
Kuvassa on Rajakonnussa asuva karjalainen
Potaseffin Santeri. Hänellä oli sukulaisia
Manssilassa, nyt Viktor-serkku asuu Kuopiossa. Kymmenen vuotta sitten olin Santerin
ja hänen vaimonsa luona kolme yötä. Joka kesä olen käynyt Santerin luona.
Ilta Sanomien Karjala-lehden jutussakin kerron Santerista ja hänen
vaimostaan.
Kun nyt menin Santerin pihaan, Santtu istui pihan
penkillä, tervehdimme. Kesti hetken tajuta Santun traaginen tilanne.
Santtu on tullut sokeaksi. Eteisen nurkalta lähtee paksu rautalanka toisen
ikkunan pieleen. Siihen on solmittu naru jonka toinen pää on Santun
kädessä. Koirilla on vastaavassa virityksessä usein kettinkiä.
Eräs tuttu rouva tuo Santulle ruokaa ja siivoaa huoneita. Santeri maksaa
sen eläkkeestään. Pieneksi menee elinpiiri ennen
tuonilmaisiin menoa. Onko tämä meidänkin hyvinvointivaltiomme tulevaisuus?
|
 |
Kuvassa aunukselaisen Olonga-majatalon portaat.
Jokainen askelma on eri korkuinen. Ihan kateeksi käy neuvostoinsinöörien
suunnittelun helppous. Ei tarvitse huomioida kerrosten korkeuksia,
ei ole mitään porrasnousujen standardeja, turvavallisuusnormeja tai
muita rajoituksia.
Jos suomalainen turisti on vähänkin ottanut niin
huoneeseen pääsyssä tulee ongelmia. |
 |
| Putinin puhelin ja postilaatikko. Moni ihmetteli miksi Putinin
modernissa puhelinkopissa ei ole puhelinta, on vain johdon pää. Joku arveli että
paikalla ei ole kenttää, kännykällä soitettaessa pitää mennä koppiin ja
kytkeä matkapuhelin johtoon. Vieressä Posta Rossija-postilaatikko joka
on toiminut luotettavasti jo tsaarien aikana. |
 |
Omakotitalon työmaa Tulemalla. Moni on
ihmetellyt että miksi ikkuna-aukot sahataan vasta muuton jälkeen.
Miksei niitä tehdä heti kun se on työn etenemisen kannalta edullisinta?
Joku selitti että sillä torjutaan varkaita. Jos ikkunoita olisi joka
puolella taloa niin rosvot pääsisivät tässäkin talossa metsän puolelta
vapaasti sisälle. Mutta kun on vain yksi tosiluja sisäänkäynti näkyvällä
puolella niin eipä rosvot pääse helposti sisälle.
Toinen selitys on
että tällä tavalla säästetään energiakuluissa pitkä kopeekka. (meillä
pitkä penni) |
 |
Viime talvena Kaakkois-Suomen huoltoasemilla yritettiin ihan
värikuvien avulla opettaa vierailijoille miten suomalaisella pöntöllä
pitää hoitaa hommat.
Kuvassa on Tohmajoen Ahinkoskelle pyöröhirsistä
rakennettu uusi venäläistyylinen Toalet-ulkohuusi. Kun suunnistin sitä
kohti, edellä menevät naiset kirkuivat aukaistuaan oven
eivätkä uskaltaneet mennä sisälle. Saivat sitten hoitaa tarpeensa
kansalliseen tapaan pusikossa punkkien ja sääskien kiusattavana. Minä kaikkien alojen
erikoisasiantuntijana marssin kylmän rauhallisesti sisälle ja laskettelin
reiästä kuten Vaka Vanha Väinämöinen aikoinaan. (Ruotsin vallan
aikuisten henkikirjojen mukaan Vanha Väinämöinen asuskeli kotikylässäni
Manssilassa 1600-luvulla. Ties vaikka kaikki manssilalaiset olisivat hänen jälkeläisiään?)
Hämärästi muistan
nuoruudestani tapauksen jossa buabo hoiti pienemmän tarpeensa talvella
seisaaltaan nostamalla vain hiukan hameen helmaa. Joten naisillakin, ainakin
pienemmän tarpeen hoitaminen seisaaltaan on vanha karjalainen tapa.
Tämän edellytyksenä että ei ollut nimettömiä jalassa. Saas nähdä
leviääkö tämä luonnonmukainen tapa Suomen puolelle?
(LM kuvattu 7.-9.6.2013)
◄◄ Sivuston alkuun
◄ Matkat Karjalaan |