Rajakiven matka 2013 |
◄◄ Sivuston alkuun ◄ Matkat Karjalaan |
Perinteisen kotiseutumatkan ensimmäinen kahvittelupaikka. Huomaa, expert-kuljettajamme Hannun keskeinen asema matkan onnistumisessa, hän hoitaa vuosikymmenien kokemuksella kahvinkeitonkin Pielavedellä patentoidulla automaattisella kaasukäyttöisellä kahviautomaatilla. Ensikertalaiset seuraavat kiinnostuneena valmistumista. Vanhat kävijät iskevät tarinaa mitä vuoden aikana on tapahtunut. |
Serkkuni Niina Jenu tyttärensä ja bunukan kanssa jaloittelemassa kahvia odotellen. Taustalla näkyy keittopaikan sijainti, Sortavalaan oikealle 56 km ja vasemmalle Prääsään, lähellä Petroskoita 152 km. |
Kahvinjuojien ensimmäinen erä. Matkanjohtaja ryystää jo oikeassa reunassa. Kahvia kaatamassa punaisessa maratoonarien paidassa piirin mestari Anna-Liisa ja Silja raidallisessa paidassa. |
Kahvia, voileipiä ja pullia riittää kaikille. Pentti seuraa vuosien kokemuksella että kaikki tapahtuu sääntöjen mukaan. |
Vanha tie on mennyt Tuleman läpi nykyistä pääkatua pohjoisempaa,
radan takana, se
näkyy vanhoissa kartoissa. Joen yli menevä silta on ollut kirkon
kohdalla. Kuvassa näkyy taustalla rautatiesilta ja sen takana on nykyinen maatiesilta. Vanha tie on laskeutunut kuvasta oikealle joen ylittävälle sillalle. |
Karkun tsaounan muistoristi, maassa tsasounan jäänteitä
Kuva on otettu Laatokan puolelta.
Tsasounan takana on vinokattoinen Yrjö ja Maria Rinnemaan navetta joka
on vieläkin pystyssä. Kun Manssilaan
rakennettiin vuosisadan alussa kirkko, tsasouna jouti Karkkuun. Samoihin
aikoin vieraili Salmissa kenraalikuvernööri Sayn Sofia-rouvansa kanssa.
Silloin vihittiin Karkun koulu, ehkä silloin
tsasouna siirrettiin Karkkuun. Tulemalle rakennettiin vierailun kunniaksi Saynin eli Sofian
tsasouna. |
Karkun kansakoulu. Onko tämä tehty jo autonomian aikana vai myöhemmin? |
Karkun kansakoulun luokka. Uunin tiilet on pantu kiertoon. Onkohan seinien lintu-aiheiset koristeet neuvostotaidetta? Muuallakin on sinistä maalia käytetty, sehän on venäläisten lempiväri ulkoseinissä ja nykyisin peltikatoissakin. |
Bussin perässä Jenun sukua, taka-alalla Jenujen talot. |
Veljekset kuin ilvekset, Janne ja Timo ihmettelemässä Salmin torin tarjontaa. |
Kuvassa on Rajakonnussa asuva karjalainen
Potaseffin Santeri. Hänellä oli sukulaisia
Manssilassa, nyt Viktor-serkku asuu Kuopiossa. Kymmenen vuotta sitten olin Santerin
ja hänen vaimonsa luona kolme yötä. Joka kesä olen käynyt Santerin luona.
Ilta Sanomien Karjala-lehden jutussakin kerron Santerista ja hänen
vaimostaan. Kun nyt menin Santerin pihaan, Santtu istui pihan penkillä, tervehdimme. Kesti hetken tajuta Santun traaginen tilanne. Santtu on tullut sokeaksi. Eteisen nurkalta lähtee paksu rautalanka toisen ikkunan pieleen. Siihen on solmittu naru jonka toinen pää on Santun kädessä. Koirilla on vastaavassa virityksessä usein kettinkiä. Eräs tuttu rouva tuo Santulle ruokaa ja siivoaa huoneita. Santeri maksaa sen eläkkeestään. Pieneksi menee elinpiiri ennen tuonilmaisiin menoa. Onko tämä meidänkin hyvinvointivaltiomme tulevaisuus? |
Kuvassa aunukselaisen Olonga-majatalon portaat.
Jokainen askelma on eri korkuinen. Ihan kateeksi käy neuvostoinsinöörien
suunnittelun helppous. Ei tarvitse huomioida kerrosten korkeuksia,
ei ole mitään porrasnousujen standardeja, turvavallisuusnormeja tai
muita rajoituksia. Jos suomalainen turisti on vähänkin ottanut niin huoneeseen pääsyssä tulee ongelmia. |
Putinin puhelin ja postilaatikko. Moni ihmetteli miksi Putinin modernissa puhelinkopissa ei ole puhelinta, on vain johdon pää. Joku arveli että paikalla ei ole kenttää, kännykällä soitettaessa pitää mennä koppiin ja kytkeä matkapuhelin johtoon. Vieressä Posta Rossija-postilaatikko joka on toiminut luotettavasti jo tsaarien aikana. |
Omakotitalon työmaa Tulemalla. Moni on
ihmetellyt että miksi ikkuna-aukot sahataan vasta muuton jälkeen.
Miksei niitä tehdä heti kun se on työn etenemisen kannalta edullisinta?
Joku selitti että sillä torjutaan varkaita. Jos ikkunoita olisi joka
puolella taloa niin rosvot pääsisivät tässäkin talossa metsän puolelta
vapaasti sisälle. Mutta kun on vain yksi tosiluja sisäänkäynti näkyvällä
puolella niin eipä rosvot pääse helposti sisälle. Toinen selitys on että tällä tavalla säästetään energiakuluissa pitkä kopeekka. (meillä pitkä penni) |
Viime talvena Kaakkois-Suomen huoltoasemilla yritettiin ihan
värikuvien avulla opettaa vierailijoille miten suomalaisella pöntöllä
pitää hoitaa hommat. Kuvassa on Tohmajoen Ahinkoskelle pyöröhirsistä rakennettu uusi venäläistyylinen Toalet-ulkohuusi. Kun suunnistin sitä kohti, edellä menevät naiset kirkuivat aukaistuaan oven eivätkä uskaltaneet mennä sisälle. Saivat sitten hoitaa tarpeensa kansalliseen tapaan pusikossa punkkien ja sääskien kiusattavana. Minä kaikkien alojen erikoisasiantuntijana marssin kylmän rauhallisesti sisälle ja laskettelin reiästä kuten Vaka Vanha Väinämöinen aikoinaan. (Ruotsin vallan aikuisten henkikirjojen mukaan Vanha Väinämöinen asuskeli kotikylässäni Manssilassa 1600-luvulla. Ties vaikka kaikki manssilalaiset olisivat hänen jälkeläisiään?) Hämärästi muistan nuoruudestani tapauksen jossa buabo hoiti pienemmän tarpeensa talvella seisaaltaan nostamalla vain hiukan hameen helmaa. Joten naisillakin, ainakin pienemmän tarpeen hoitaminen seisaaltaan on vanha karjalainen tapa. Tämän edellytyksenä että ei ollut nimettömiä jalassa. Saas nähdä leviääkö tämä luonnonmukainen tapa Suomen puolelle? (LM kuvattu 7.-9.6.2013) ◄◄ Sivuston alkuun ◄ Matkat Karjalaan |