Prohorov-klaani ajoi Hämeen sydämestä  läpi Suomen ja pääsi yöksi Mihailin majataloon Salmin Räimälään. Heti aamulla matkamme johtajatar Kaija kokoili porukkaa ryhmäkuvaan. Vasemmalla kuljettajamme Lasse. Auton oikealla puolella olevat vasemmalta: Päivi, Helena, Heidi, Elli, Eija, Esko, Terhi, Pekka, Martti, Tarja ja Ismo.

Salmin luterilaisella hautausmaalla on säilynyt Aunuksen retkikunnan patsas siksi, että siinä ei ollut mitään uskonnollisia symboleita vaan samanlainen karhu kuin Karjalan tasavallan vaakunassa. Andrei Dimitrjev Jarosen jälkeläiset Eija oikealla ja hänen siskonsa tytär Heidi vasemmalla. Kaija kuvaa.

TULEMA  Salmilaisten omien sankarivainajiensa muistoksi pystyttämä muistomerkki. Tässä lepää yli neljäsataa salmilaista sankarivainajaa. "Olkaa iäti muistetut te autuuteen kutsutut"

Meikäläisten sankarivainajien päälle on puna-armeija haudannut tuhatkunta omia kaatuneitaan. Kuten Putinin puhelimia, myös sankarimuistomerkkejä upeine muovisine seppeleineen on jokaisessa kylässä muistuttamassa nuorisoa voitollisista sodista ja kannustamassa isänmaallisuuteen ja uusiin voittoihin. Vladimir Brendojev kirjoittaa livvinkielisessä runokirjassaan Aunusrantaseni neuvostovallan toimia Karjalassa sodan jälkeen:    "Jokainen kumpu    maatamyöten lanattiin.    Ei ristiä,    ei tuulinauhoja..." Sen vielä ymmärtää jos venäläiset hävittivät kaikki vieraiden haudat omalta maaltaan, mutta he hävittivät myös valloittamiensa alueiden haudat.

Kotisivujen laatija on yllätetty itse teossa. Kuvassa on Hosainov-suvun muistomerkki. Tämä ja moni muukin Salmin vanha hautausmaa on kokonaan tutkimatta. Kaikki löytyvät muistomerkit pitäisi puhdistaa ja kuvata jotta jälkipolville jäisi jotain tietoa missä sukumme on elänyt ja kuollut.  (kuva HeidiSuomi)

Miinalan sillan korvassa entisen koulun pihassa on patsas. Vasemmanpuoleinen kaveri on alkuperäinen salmilainen mutta ketähän uusien asukkaiden pystyttämä rintakuva esittää? Puisto on ollut aikaisemmin hyvin hoidettu mutta nyt sen on vallannut myrkyllinen jättiputki jota on tässäkin kuvassa joka puolella.  (kuva HeidiSuomi)

Näkyy venäläisillä olevan makkaraa kaupoissa riittävästi.

Eikä säilykkeistäkään ole pulaa jos on vain rahaa millä ostaa.

Hedelmiäkin on. Vaatimattominkin kyläkioski päihittää meikäläiset herkkukaupat ja stokmannit mennen tullen - juomien suhteen. On konjakkia, balsamia, vodkaa, ei ihme että kunnon putinistit pitävät maataan maailman kehittyneimpänä ja sivistyneimpänä maana.

Kesäkuussa 2010 Rajakiven matkalla Toroin ukot kävivät kotitalonsa pihassa Lunkulansaaressa Perämaan sillan takana. Pihalle oli alettu rakentamaan datsaa luvatta. Kahdessa vuodessa oli saatu kehikko mutta siihen se homma tyssäsi.  Laillisen omistajan vaatimus keskeytti luvattoman rakentamisen!

Ilovuori Oy:n Catering-palvelu hoiti tarjoilut mallikkaasti Lunkulansaaren pohjoispäässä Pöllän rannassa. Ismo seuraa kahvin valmistumista.

Pöllän laituri, taustalla Mantsinsaari. Sieltä on yli kilometrin pituinen penger laivan takana kohti Pöllää.

Perämaan pari vuotta sitten uusittu silta. Nyt jo on ilmestynyt lahoja kohtia kansilankkuihin. Taustalla näkyy Ingertsän Ondrein talo jossa nykyisin majailee pietarilaisia.

Manssilan kirkkomäki. Manssila ja Kontu kuuluivat ennen Stolbovan rauhaa 1617 Käkisalmen lääniin. Stolbovan rauhan rajankäynti erotti ne, toinen jäi  Venäjälle ja toinen siirtyi  Ruotsille. Tämä oli itäisin paikka minne laajentumishaluinen  Ruotsi pääsi.

Vanhan rajan takan oleva Rajakontu on n. 80 m korkealla mäellä. Sieltä on Laatokalle ainutlaatuiset näkymät. Tässä kuvasta vettä on vasemmalla olevan pilven alareunaan asti. Keskellä on Mihailin mökki, se on rakennettu bunkkerin päälle.

Tämä ja edellinen kuva on otettu Rajakonnun  näkötornista, jonka rakennutti ruotsalainen avustusjärjestö.  Rajakonnussa asuu edelleen salmilaisten sukulaisia.

Tulemalla Prohorov-suvun asuinpaikan tienoilla. Oikealla on Tuleman silta, joen takana uuden talon kohdalla on ollut suojeluskunnan talo, vasemmalla on ollut Tuleman satama ja sen tällä reunalla kuuluisat butkat. Kuvassa :  vasemmalta Terhi, Martti, Pekka, Ismo ja Päivi. Kuvaajina Kaija ja Helena. Nikolai Prohorovin jälkeläisiä ovat Martti, Pekka, Terhi, Helena ja Päivi. Ismo ja Kaija ovat Mihail Prohorovin jälkeläisiä.

Edellisen kuvan vasemmalla puolella puskien sisällä on nämä motellin jäänteet. Salmilainen urakoitsija rakensi 90-luvun alussa motellin melkein valmiiksi, sitten rakennustyö keskeytyi ja materiaali lähti uusiokäyttöön. Viimeisenä on otettu talteen välikattojen ontelolaatat.

Kirkkojoen kylässä sillan kohdalla Tarja jututtaa paikallista perheenäitiä leikkipuistossa. Perheenäiti osasi suomea, on ollut Suomessa töissä.

Uuksun hautausmaa on Uuksun sillan pielessä, lentäjän muistomerkin takana. Uuksulaiset ovat kunnostaneet ja aidanneet oman sankarihauta-alueen.
Vasemmalla on uuksulaisten sankarihauta-alueen aita, oikealla on kansalaissodan muistomerkki ja keskelle on ängetty kolme venäläistä vainajaa ja se alue ympäröity samanlaisella aidalla kuin uuksulaisten sankarihaudat! Venäläisten haudat ja tsasouna ovat tämän kukkulan ja maantien välissä. Uusulaisten hautoja on tämän kohdan ympärillä melko paljon. Tämäkin alue pitäisi tutkia ja kuvata vielä jäljellä olevat hautamerkit.
Krohin-suvun hautamuistomerkkejä lähellä sankarihautoja. Nimilaattojen tekstit ovat venäjänkielellä, suku on tullut Venäjän puolelta Salmiin 1800-luvun alussa.
Petr Krohin	Aleksandra Krohin
Venäläisten rakentama tsasouna, takana näkyy lentäjien muistomerkki joka on tien varressa.
Tämäkin lentäjä uhrasi henkensä vapauttaessan Salmia fasistien ja valkobandiittien vallasta!
Venäläisten hautamuistomerkeissä on usein vainajan kuva. Uuden ajan muoviteollisuus on tuonut upeat ja kestävät värit seppeleisiin.

Koirinojan lahti on mielestäni Karjalan kaunein. Kuvassa ikivanha satama, laituri on jatkunut kauas merelle. Kuvan keskellä olevassa saaressa on ollut telakka ja saaren toisessa päässä Lauri Immosen isän mökkipalsta. (Lauri Immonen: Kaksi tykkiä). Vasemmalla olevan Kalkkinankallion päältä avautuu henkeäsalpaava näkymä Laatokalle.  Pitkäranta, Konnunkylä, Petäjäsaari ovat talvisodan taistelupaikkoja. Koirinojan lahden ympärille jäi  venäläisten 168. divisioona mottiin talvisodassa. Tämä Kitilän motti syntyi 10. tammikuuta 1940, kun suomalaiset katkaisivat divisioonan yhteydet selustaan Pitkärannan suunnassa. Näihin hyökkäyksiin osallistui salmilaisista koottu 8. Erillinen  pataljoona. Sen tappiot olivat suuret. 168. Divisioonan osia jäi Kitilän suurmotin lisäksi Rykmentinmottiin ja pari kilometriä alempana olleeseen Konnunkylän mottiin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_8_%28talvisota%29  http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitil%C3%A4n_suurmotti

Läskelän rakenteilla oleva kirkko, parisataa metsiä sillasta.

Sortavalan satama, tähän asti pääsee autolla, oikealla on Valamoon menevien kantosiipialusten laituri.

Nyt oli Sortavalaan tullut uusi upea alus, "Patriarkka Aleksei II". Takana on Karjalan silta. Aleksei II oli Moskovan ja koko Venäjän patriarkka. Hän otti usein vahvasti kantaa poliittisiin kysymyksiin, muun muassa vastustamalla Martti Ahtisaaren Nobel-ehdokkuutta. Sitävastoin hän oli Putinin uskollinen tukija kuten nykyinenkin patriarkka Kirill.

Rautaa rakastava rautarouva on päässyt oikeaan rautakauppaan. Tämä rautakauppa on Sortavalassa Piipun Pihaan menevän tien alkupäässä. Siellä oli kaksi suomalaista, he olivat aamulla tuoneet piirustuksen raudasta hitsattavasta kulmakappaleesta ja iltapäivällä se oli valmis. Olivat hyvin tyytyväisiä työhön ja hintaan.

◄◄ Sivuston alkuun
    ◄ Matkat Karjalaan