13.6.2014 klo 18.oo M/S Prisecess Maria lähti  Länsisatamasta kohti Pietaria. Yö laivassa. 14.6. klo 9.30 se oli Pietarissa Vasilinsaarella, Andrei oli vastassa.         klo 12 bussilla Galinan kanssa Aunukseen, 6 tuntia. Ajelu Ondrusovassa ja Manssilassa.         Yötä Aunuksessa 15.6. klo 12 Paluu bussilla Pietariin, ruuhkien takia metka kesti 7,5 tuntia, yötä Pietarissa. 16.6. klo   laivalla Helsinkiä kohti, yö laivassa. Kartassa näkyy Pietarin ympäri kulkeva kehätie. Kehätien vasemmassa reunassa on Kronstatin sotasatama. Aikoinaan se oli kannakselaisten lampaiden kesänviettopaikka. 300 vuotta sitten Pietari Suuri aloitti rakentamaan kaupunkia ja samoihin aikoihin myös linnoitusta. Siihen päättyi  ruotsalaisten suurvalta-aika. Vuosikymmeniä sitten luin että neuvostoliittolaiset suunnittelevat tulvapadon rakentamista Leningradin suojaksi. Kaupunki joutuu silloin tällöin jopa 4-metrisen tulva-aallon alle. Itämerellä määrätyissä ilmasto-olosuhteissa syntyy ns. pitkä aalto, voisi kai sanoa tsunami, aalto etenee suurella nopeudella kohti Suomenlahden pohjukkaa jossa vesi nousee useita  metrejä. Suomenlahden rannikoilla ei aaltoa juuri huomaa. Patoa rakennettiin vuosikymmeniä, välillä työt olivat pysähdyksissä. Kustannuksiin osallistui myös EU.  Nyt se sulkuineen ja siltoineen on valmis. Päällä on 6-kaistainen moottoritie. Laivaväylän kohdalla tie sukeltaa tunneliin. Pato alkaa aivan vanhan rajan eteläpuolelta. Pato suojelee tulvilta mutta Pietarin jätevedet jäävät nyt lähelle muhimaan. Laivalla tuli mieleen aika ennen sotia. Missä kehätie menee Kronstatista Kannakselle, yläpuolella on Siestarjoenjärvi. Sen yläpuoli oli jo Suomen puolta. Suomalaiset olivat näköyhteyden päässä ja mikä pahinta, ampumayhteyden päässä Kronstatista ja laivoista. Venäläisten huolen ymmärtää. Kronstatin länsipuolella lahti levenee. Sen pohjoisrannalla oli venäläisten itsensä vuosisadan alussa rakentama Inon patteri. Ja siitä länteen Suomenlahden pohjoisrannikolle Hankoon asti oli rakennettu tykkiasemia Pietarin suojaksi. Kun Suomi itsenäistyi, putket oli helppo kääntää idän suuntaan. 1939 Leningradin suojaksi olisi varmaan riittänyt Terijoki ja Uudenkirkon rannikko. Stalinin olisi kannattanut neuvotella rauhahanomaisesta ratkaisusta. Saavathan he nykyisin suurempiakin alueita mistä tahansa Suomesta  -  rahalla!  Olisi vain tarjonnut käypää hintaa eikä suota Porajärveltä.  Jos suomalaiset eivät olisi suostuneet niin vasta sitten olisi uhannut tosissaan sodalla. Miljoona venäläistä kuoli ja haavoittui turhassa sodassa. Valloitettu sekä ryöstetty ns. luovutettu alue on jäänyt tarpeettomana hunningolle. Kunnon Venäjä voisi sen tarpeettomana palauttaa Suomelle. Ystävyys ja kaupankäynti Pietariin palautuisi.

Sataman nimi on edelleen Leningrad. Vaikka se näyttää kuvassa suurelta se on pieni ja vaikeassa paikassa. Koko Nevanlahti on hyvin matalaa, vain pari metriä vettä. Hollantilaiset suosittelivat että koko allas voitaisiin kuivattaa, pumpattaisiin vain vesi pois. Näin saataisiin paljon  rakennusmaata kasvavalle kaupungille. Sen ymmärtää jos venäläiset eivät oikein innostuneet ajatuksesta. Hollannissa lisämaa on tarpeen. Mutta Venäjällä on väljää, joutilasta maata on tuhansia kilometrejä kaupungin itä- ja eteläpuolella. Lisäksi pohjoisessa Suomelta ryöstetty Karjalan Kannas.

Evakko Andrein parvekkeella. Takana laivaterminaali, johon M/S Princess Maria saapuu Helsingistä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Morskoi_vokzal_%28Pietari%29

Pietarin linja-autoasema, niitä on varmaan lukuisia, bussi lähdössä Petroskoihin. Jo lippuja ostettaessa pitää kaikkien esittää passi. Kuvassa passien tarkastus linja-autoon noustessa. Selitys että tiukalla valvonnalla saadaan rosvoja kiinni, ei ole oikein uskottava. Meillä EU:ssa autoillessa ei huomaa edes maiden rajoja. Venäjällä on vielä neuvostoajan systeemit, uusi tekniikka tarjoaa ennen näkemättömät mahdollisuudet valvontaan ja propagandaan, sellaisesta Stalin ei osannut edes unelmoida.

Ruuhka Pietarin lähellä E105 tiellä Laatokan eteläpuolella 15.6.2014 klo 15. Kun autojono oli pysähtynyt, kaikki autot jököttivät paikoillaan kuten Suomessakin. Mutta sitten jotkut hoksasivat että pientareen kautta voikin päästä jonon keulille. Kuvan edessä näkyykin näitä pölyn nostattajia. Joitakin kunnon kansalaisia alkoi harmittamaan sellainen etuilu,  ja eräs ajoikin autonsa puoliksi pientareelle etteivät mokomat pääse ohi. Yksi ohittaja pysäyttikin autonsa tällaisen oikeustaistelijan taakse, kuski hyppäsi autostaan ilmeisesti makarov-niminen avustaja kourassa ja hetkessä ohituksen tukkija palasi ruotuunsa. Venäläiset eivät kauaa neuvottele silloin kun ovat niskan päällä, siinä toinen luopuu vapaaehtoisesti oikeuksistaan, meillähän on siitä kokemusta. YouTubessa olen nähnyt tällaisissa tapauksissa käytettävän jopa  kalasnikovia liikenteen ohjauksen apuna. Ei tarvitse kuin työntää se ikkunasta ulos ja ampua taivaalle pari laukausta niin jopa tie aukeaa. Kuvassa pakettiauto ampaisee juuri vasemmalle vastaantulevien kaistalle. Edellä menee toinen samanlainen ohittelija. Mutta se edessä onkin vastaantulija omalla kaistallaan valot päällä. Ongelmaan on kolme ratkaisua: Tavallisesti väärään suuntaan ajava hivuttautuu samaan suuntaan menevien viereen, vastaantulijan tarvii vain hiukan väistää. Toinen tapa on ajaa tien vasempaan reunaan kokonaan pientareelle. Siinä onkin hyvä odotella että kaikki  vastaantulijat pääsevät ohi. Mutta on myös kolmas tapa:  Siinä tarvitaan kaksi todella kovahermoista kundia, joista kumpikaan ei väistä. Näin sellaisesta pari lopputulosta, molempien autojen keulat olivat kuskin kohdalta pahasti lytyssä. Sellaisessa ongelman ratkaisussa voi molemmat kuskit saada sankarikuoleman.
Lotinanpelto, vanha suomalainen kaupunki
Lenin-setä hallitsee edelleen Lotinanpellon torin reunalla.

◄◄ Sivuston alkuun
    ◄ Matkat Karjalaan