| Salmilaisten kompassisuunnat Nuori Karjala 2/1982 |
◄◄Sivuston alkuun ◄Kirjoituksia Salmista |
| Rajapitäjien asukkaat Laatokan pohjoispuolella ovat säilyttäneet paljon omia perinnäistapojaan sekä omalaatuisen murteensa. Salmin pitäjä, joka on viimeinen rantapitäjä Neuvostoliiton rajalla, on kuuluisa ns. salmin murteesta, jota vain alkuperäinen salmilainen täysin ymmärtää. Murre poikkeaa kirjakielestä siksi paljon, että muualta tulleen on mahdotonta ilman tulkkia saada selvää mitä kaksi ehta salmilaista keskustelee. Jokin vuosi sitten sattui, että muuan matkustavainen, jonkinverran hermostunut nuorukainen, ollessaan ensi kertaa matkalla rajaseudulla luuli tulleensa Venäjälle, kun laiva tuli Tulemanjoen laituriin. Laiturilla oli Salmin ukkeleita laivaa vastassa ja keskustelivat keskenään salmilaisittain. Ennenkuin laiva ehti laituriin, hyppäsi nuori mies jokeen ja alkoi uida vastakkaiselle rannalle pelastuakseen Suomen puolelle. Hän joutui pidätetyksi ja ilokseen huomasi olevansa vielä Suomen puolella. Salmilaiset ovat vanhoja merenkävijöitä. Useimmat vanhoista salmilaisista ovat purjealuksilla purjehtineet ympäri Laatokan ja Nevan kautta Pietariin kuljettaen rahtitavaraa. Nykyisin rajoittuu merenkäynti ulkokalastukseen moottoriveneillä. Kuten muillekin merenkulkijoille on kompassi välttämätön myöskin salmilaisille. Rakenteeltaan on se aivan samanlainen kuin muillakin, mutta huolimatta ruusun N, S ym. kirjaimista ei salmilainen turvaudu niihin, vaan hänellä on omat pää- ja välipiirunsa, joita hän käyttää. Oheisesta luettelosta selviävät ne pää- ja välipiirut, joita esim. Lunkulan saaren kalastajat käyttävät kalastusmatkoillaan liikkuessaan. Tuulen suunta ilmoitetaan myöskin näitä piirunimityksiä käyttäen. Pohjoinen Moallinen Koillinen Rantasuvi Suvi Solovniekku Luuvveh Kaltan'e Jk. Rajan Turvan Laatokan puolustuksen numerosta 6-7/1932. |
|