Karjalan Tasavalta  ◄◄Sivuston alkuun

 

Suomen kenraalikuvernöörin tutustumiskäynti Suomen Karjalaan kesäkuussa 1910,
 Manssilassa 24.6.1910.        http://heninen.net/pitkaranta/1910/suomeksi.htm

 

Sota-ajan musiikkia

"Sota huomenna jos...",  SNTL, 1938

"Neuvostopanssarimiesten marssi", SNTL, 1938

"Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar",  SNTL, 1939

"Njet Molotoff",  Suomi, 1942

"Aunuksen Anja",  Suomi, 1942

"Äänisen aallot",  Suomi, 1942

 Karjalan Tasavallan hymni

Säveltäjä Aleksandr Beloborodovin.

Tekstin tekijät venäjän kielellä Armas Mishin ja Ivan Kostin, suomen kielellä Armas Mishin.

Kuuntele hymni, yllätyt!

Kotimaamme Karjala!
Ikivanha kaunis maa.
Veljeskansat yhteen saa
Karjala!

Nuo järvet ja vaarat ja hongikot-
ne huomisen kutsua kuunnelkoot!
Seisoin vaaran harjalla paljain päin
ja suljin syliini mitä näin.

Kotimaamme Karjala!
Ikivanha laulumaa.
Työllään etsii kunniaa
Karjala!

Ne urhot ja sankarit laulujen-
ne asuvat täällä entiselleen.
Soita, soma kantele, jatku, työ!
Soi, laulu, sydämen liekki, lyö.

Kotimaamme Karjala!
Rahvas rehti, ahkera
töin ja lauluin ikuistaa
Karjalaa!
Töin ja lauluin ylistää
Karjalaa!

 

Atlas Karelskoi ACCP, 1989. Tilastokarttoja Raja-Karjalasta
Raja-Karjalan hallinnolliset alueet  Karjalan tasavallassa: Lahdenpohjan piiri,  Sortavalan piiri, Pitkärannan piiri, yläpuolella Suojärven piiri, Prääsän piiri, Aunuksen piiri, Petroskoi. Pitkärannan piirissä asuu 27.000 asukasta, joista puolet Pitkärannassa (Markus Lehtipuu: Karjala matkaopas, 2002).
Karjalan kannas ja Syvärin eteläpuoli ovat Leningradin  oblastia.
Laatokan syvyydet: Valkoinen alue eteläosassa ja rannikot ovat alle 50 m, vaaleansininen keskisosa on 50-100 m. Pohjoisosa on yli 100 m ja syvänteissä on vettä yli 200 m.
Kirkkaan punainen on Salmin rapakivigraniittia, ikä 1,5-1,7 miljardia vuotta. Vihreä (Valamo, Mantsi ja Lunkulansaari) diabaasia, joka usein esiintyy juonina ja leikkaa vanhempia kiviä. Diabaasi on magmakiveä. Beige-väri Salmin rannikolla on myös rapakiveä hieman nuorempaa hiekkakiveä ja savikiveä. Vaalenpunainen, pohjoisempana on ns. Vanhaa pohjaa eli granodioriittia, trondjemiittia, migmatiittia ja iältään noin 3,0-3,2 miljardia vuotta. (Asiantuntijana geologi Ari Luukkanen)
Sademäärä vuodessa millimetriä.